News and blogs

Viranomaiset ovat saaneet päätökseen tutkinnan elokuussa 2024 Puolassa sattuneesta ilma-vesilämpöpumpun räjähdyksestä, jossa menehtyi kaksi ihmistä. Asiasta kirjoittaa kylmätekniikkaan ja lämpöpumppuihin erikoistunut Coolingpost, joka siteeraa puolalaisen Nowa Trybuna Opolska -lehden tietoja.

Opolen kaupunkia lähellä sattuneessa räjähdyksessä kuolivat 45-vuotias talon omistaja ja 30-vuotias asentaja. Lisäksi yksi henkilö loukkaantui vakavasti.

Opolen piirisyyttäjänvirasto kertoi puolalaislehdelle, että räjähdyksen syyksi varmistui hapen käyttö järjestelmän tiiveyskokeessa. Happi sekoittui lämpöpumpun ulkoyksikössä öljyhöyryihin, mikä johti rajuun syttymiseen ja räjähdykseen. Laitteen rakenteet repesivät ja sinkoutuivat uhreihin. Yksi laitteen kuoren kappaleista lensi jopa 300 metrin päähän parkkipaikalle.

Tiiveyskokeessa olisi pitänyt käyttää typpeä, joka on inertti kaasu eikä reagoi öljyjen ja rasvojen kanssa.

Nowa Trybuna Opolska kertoo tutkinnan päättyneen, koska räjähdyksen aiheuttanut asentaja menehtyi onnettomuudessa. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä yhden uhrin edustaja on valittanut tutkinnan lopettamisesta.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Miten happipullo ja typpipullo voivat mennä sekaisin? Kylmätekniikan opettaja Matti Jokela ammattioppilaitos Careeriasta kertoi Tekniikka&Taloudelle huhtikuussa, että kylmäasentajilla on lähes aina mukanaan juotosvälineistö, jolla putkia voidaan juottaa paikan päällä. Siihen tarvitaan sekä asetyleeniä että happea. Molemmat pullot voivat näyttää ulkoisesti samankaltaisilta.

”Tapauksesta on lisäksi kerrottu, että asennuskohteessa ollut lämpöpumppu oli liian suuri tilaan nähden. Se viittaa siihen, että paikalla oli oikea kylmäalan asiantuntija”, Jokela sanoo.

Voisiko vastaava onnettomuus tapahtua myös Suomessa?

”On se mahdollista”, Jokela sanoi.

Hän kertoi artikkelissa myös yhdestä tapauksesta Suomessa 30 vuoden takaa.

Yksiökauppa voimistuu nyt etenkin Uudenmaan kehyskunnissa, OP Uusimaa ja OP Koti Uusimaa kertovat. Suhteellisesti eniten kauppa on piristynyt Keravalla, Porvoossa ja Hyvinkäällä.

Tammi–elokuussa yksiötä myytiin Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Järvenpäässä, Lohjalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä keskimäärin 28 prosenttia vuodentakaista enemmän.

Kasvua tukee sijoittajien heräily, mutta sijoittajien kiinnostus on vielä hyvin kuntakohtaista ja pistemäistä, OP Koti Uudenmaan toimitusjohtaja Satu Astala sanoo.

”Osa sijoittajista etsii laajasti kehyskunnista sijoitusasuntoa. He ovat havainneet, että hintataso on kohtuullisen matala ja ostos on kahden prosentin korolla järkevästi lainoitettavissa, jos siihen on laittaa omaa rahaa”, Astala sanoo.

OP Uusimaan mukaan asuntosijoittajien hakemien lainojen mediaanikoko on laskenut tänä vuonna viisi prosenttia, kun muiden asuntolainojen koko on kasvanut. Sijoittajat siis todennäköisesti käyttävät ostoon enemmän omaa rahaa tai hankkivat halvempia kohteita.

Sijoittajien kiinnostuksen kasvu on ollut viime vuoden lopulta lähtien havaittavissa myös Suomen Pankin julkaisemista nostettujen asuntolainojen määristä.

Halpojen hintojen lisäksi muutoksessa voi olla kyse Astalan mukaan valtion tukipolitiikassa tapahtuneista heikennyksistä, jotka ovat lisänneet halpojen vuokra-asuntojen kysyntää, Astala sanoo.

Vuosi sitten yksiötä ei otettu edes myyntiin

Kehyskuntien yksiöiden myyntimäärät ovat pieniä verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun. Keravalla myytiin tammi–elokuussa 30, Hyvinkäällä 33 ja Porvoossa 36 yksiötä. Esimerkiksi Helsingissä myytiin vastaavaan aikaan 834 yksiötä.

Vuodentakaiseen verrattuna yksiökauppa on noussut kehyskuntien tavoin Helsingissä ja Vantaalla, mutta ei Espoossa. Pääkaupunkiseudulla eniten on kasvanut perheasuntojen kauppa.

Pitkään jäissä olleen yksiökaupan elpymisestä kertoo, että kaupaksi käy kohteita, jotka eivät liikkuneet vielä viime vuonna. Ostajissa on myös palvelujen äärelle hakeutuvia ikäihmisiä.

”Vuosi sitten välittäjän oli vaikea ottaa myyntiin yksiötä Keravan keskustasta, koska ei voinut luvata, että se menee kaupaksi. Nyt ne ovat haluttua tavaraa”, Astala sanoo.

Hyvinkäällä ja Keravalla varovaisesta piristymisestä kielii myös myyntiaikojen lyhentyminen viime vuodesta.

Keskimäärin asuntokauppa on Uudellamaalla yhä harvinaisen hidasta. Myyntiä suunnittelevan kannattaakin varautua usean kuukauden myyntiaikaan. Hitautta selittää runsaan tarjonnan lisäksi ostajien varovaisuus.

Hintaloikkaa ei odotettavissa

Asuntokaupassa vallitsee yhä ostajan markkinat, toteaa S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen. S-Pankki julkaisi torstaina Kantarilta tilaamansa asumisen selvityksen.

Kyselyssä 2001 vastaajasta kolmannes kertoi, että nykyinen parin prosentin korkotaso hidastaa heidän halukkuuttaan ostaa tai vaihtaa asuntoa. Ronkasen mukaan muutaman vuoden takainen nopea korkojen nousu jätti suomalaisten mieliin lainanottoon liittyvän pelkokertoimen.

Varautuminen takaiskuihin korostuu lainaneuvotteluissa, toteaa OP Uudenmaan henkilöasiakasrahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Riikka Kangas. Taloushuolet näkyvät asuntolainojen korkosuojausasteen ja työttömyyden varalta otettavan takaisinmaksuturvan suosion kasvuna.

Suomalaisilla on nyt ”henkselit ja vyö”, kuvailee OP Kodin Astala riskien välttelyä.

”Asuntokaupassa muutos tulee hiipimällä. Emme näe voimakasta loikkaa asuntojen arvoissa”, Astala arvioi.

Useat pankit odottavat muutaman prosentin hintojen nousun siirtyvän ensi vuoteen.

Venäjän lennokkien tunkeutuminen Puolan ilmatilaan on herättänyt keskustelua mahdollisesta Ukrainan ilmatilan osittaisesta suojaamisoperaatiosta.

Tässä olisi kuitenkin ongelmia, joita käsittelevät X-keskustelussaan esimerkiksi The Economistin puolustustoimituksen päällikkö Shashank Joshi sekä brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) ilmasodan tutkija, Norjan kuninkaallisen ilmavoima-akatemian professori Justin Bronk.

Bronkin mukaan lännen toiminta ilmatilassa, jossa samaan aikaan pitää ottaa huomioon Ukrainan ilmapuolustusverkko, olisi erittäinkin haastava ongelma.

”Mutta erityisesti siksi, että Naton ilmataisteluohjusten varasto on rajallinen.”

Lennokkien torjuntaan löytyisi kuitenkin muitakin keinoja.

”APKWS II/AGR-20 integroituna F-16-, F-18-, Gripen-, Rafale- ja/tai [Eurofighter] Typhoon -hävittäjiin auttaisi paljon näiden hyökkäyslennokkien uhan kanssa”, Bronk jatkaa.

APKWS II (AGR-20F Advanced Precision Kill Weapon System II) on raketti, jonka Yhdysvaltain ilmavoimat on integroinut Boeing F-15E Strike Eagle- ja General Dynamics/Lockheed Martin F-16 Fighting Falcon -kalustoonsa nimenomaan lennokkitorjuntaa varten.

Aiemmasta ei-täsmäraketista modifioitu APKWS II on noin 1,87 metriä pitkä, painaa 14,8 kg ja lentää maksimissaan 1 000 metrin sekuntinopeudella. Sen taistelukärki painaa 4,5 kg. Kohteensa raketti löytää lasersäteen avulla.

Alun perin ilmasta maahan -toimintaan kehitetyn raketin etuna lennokintorjunnassa on, että ase on esimerkiksi AIM-9X Sidewinder -infrapunaohjukseen nähden merkittävästi edullisempi: Mediatietojen mukaan edellinen maksaa vajaat 420 000 dollaria, kun taas jälkimmäisen hallintalaitteet ja elektroniikka maksavat noin 15 000 dollaria ja raketin taistelukärki ja moottori joitakin tuhansia siihen päälle.

Tämän lisäksi raketteja voidaan lastata taistelukoneisiin määrällisesti enemmän kuin ohjuksia: esimerkiksi F-15E voi ottaa 42 kappaletta APKWS II -raketteja.

Lontoon DSEI-messuille osallistuva Royal Aeronautical Societyn julkaiseman Aerospace-lehden päätoimittaja Tim Robinson puolestaan kertoo X:ssä tuoreena uutisena BAE Systemsin infosta, että APKWS:n integrointia Typhoon-kalustoon tutkitaan parhaillaan.

Lue myös:

Renaultin myydyin malli on vuosikymmenestä toiseen Clio, ja se kisaa kuukaudesta toiseen koko Euroopan myydyimmän auton tittelistä Dacia Sanderon kanssa. Esimerkiksi kesäkuussa Clio otti ykköspaikan.

Cliolla on ikää jo 35 vuotta, autoja on myyty 17 miljoonaa. Se on vienyt nimiinsä myös kaikkien aikojen eniten myydyn ranskalaisauton tittelin.

Nyt Renault julkisti syömähampaansa kuudennen sukupolven Münchenin automessuilla.

Clio on B-segmentin pikkuauto. Kyseisen kokoluokan autot ovat erittäin suosittuja Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tosin uutuus on kasvanut edeltäjään verrattuna pituutta seitsemän senttiä, joten se hätyyttelee jo pykälää suurempaa C-segmenttiä.

Clion pituus on 4,12 metriä. Akseliväli on sentti enemmän kuin aiemmin, 2,59 metriä. Leveyttä on 1,77 metriä, lisäystä edeltäjään nelisen senttiä. Korkeus on kasvanut reilun sentin 1,45 metriin.

Koska akseliväli on melkein entisellään ja korin ulkomitat ovat kasvaneet, ovat myös etu- ja takaylitykset hieman aiempaa pidemmät.

Tavaratilaa on 391 litraa.

Bensapihi täyshybridi

Voimalinjoissa on täyshybridi E-Tech 160, jonka ilmoitettu yhdistetty kulutus on vain 3,9 litraa sadalla kilometrillä ja hiilidioksidipäästö 89 grammaa kilometrillä.

Auto kiihtyy nollasta sataan 8,3 sekunnissa. Bensiinimoottori on 1,8-litrainen ja voimalinjassa on kaksi sähkömoottoria. Ajoakun kapasiteetti on 1,4 kilowattituntia.

Toinen vaihtoehto on bensiinimoottori TCe 115. Sen saa joko kaksoiskytkin- tai manuaalivaihteistolla.TCe 115 kiihtyy sataseen 10,1 sekunnissa. Kulutus on noin viisi litraa sadalla kilometrillä ja hiilidioksidipäästö keskimäärin 115 grammaa kilometriä kohti.

Näytillä oli mallisarjan huippuvarusteltu Esprit Alpine, jonka sisätilojen verhoilumateriaalina on alcantara.

Kojelaudan kaksi näyttöä ovat hiukan päälle kymmentuumaisia. Tietoviihdejärjestelmässä on Googlen multimediat, eli kartat, Google Assistant sekä Play sovelluksien lataamiseen. Älypuhelimen saa yhdistettyä langattomasti.

Ohjaus on aiempaa nopeampi. Kierrokset on vähennetty 3,3:sta 2,6:een.

Käsijarru on vakiona automaattinen. Varusteita ovat esimerkiksi mukautuva vakionopeudenssäädin, poistumis- ja peruutusvaroittimet sekä 360 kamerajärjestelmä. Saatavilla on yhteensä 29 avustinjärjestelmää.

Ja jos varoittimien kilkatus ärsyttää, saa ne pois yhtä nappia painamalla.

Suomessa Clio on kaikkien aikojen myydyin Renault-malli. Kuudennen sukupolven auton asiakastoimitukset käynnistyvät ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Hintoja ei ole vielä julkistettu.

IAA Mobility 2025 Münchenissä. Messut ovat avoinna yleisölle 9.–14.9.

Olet saattanut lukea uutisia siitä, että kuparia varastetaan. Suomessa kuparia on viety muun muassa Alvar Aallon suunnittelemista Teknillisen korkeakoulun (nykyään Aalto-yliopisto) rakennuksista Otaniemessä, myös VR:n virtajohtoja on hävinnyt.

Kupari on arvokasta sinänsä, valmistusajankohdasta riippumatta.

Sen sijaan teräksestä maksetaan kovia hintoja, jos se on tehty ennen toista maailmansotaa. Tarkemmin sanottuna ennen 16. heinäkuuta 1945. Silloin Yhdysvallat räjäytti New Mexicon autiomaassa kaikkien aikojen ensimmäisen atomipommin.

Seuraavina vuosikymmeninä tehtiin yli 1 000 ilmakehäräjäytystä. Ydinkokeet vapauttivat kymmeniä radioaktiivisia isotooppeja, joita ei ollut koskaan aiemmin esiintynyt luonnossa, kuten plutonium-239, strontium-90, cesium-137 ja teknetium-99.

Hylkyjen ryöstöt yleistyneet

Suuri osa sotaromusta on jo aikoja sitten kierrätetty, mutta sotaa edeltävälle teräkselle (englanniksi low-backround steel) on yksi ilmeinen lähde: laivojen hylyt.

Viime vuosina on uutisoitu useista sodan aikaisten hylkyjen ryöstöistä.

Yksi esimerkki on HMS Prince of Wales. Taistelulaiva valmistui 1939, mutta upposi joulukuussa 1941 japanilaisten torpedoista Malaijan taistelun aikana.

Laivan jäänteet vajosivat 68 metrin syvyyteen, vieden mukanaan noin 840 miehistön jäsentä. Hylky julistettiin hautapaikaksi.

Muutama vuosi sitten havaittiin, että aluksen jäänteille on aiheutunut suurta vahinkoa räjähteistä, joita hylynryöstäjät ovat käyttäneet saadakseen talteen ennen sotaa valmistettua terästä.

Britannian hallituksen vastalauseista huolimatta laivaa on ryöstetty edelleen.

Saman kohtalon ovat kokeneet kymmenet laivanhylyt eri puolilla maailmaa, erityisesti Tyynenmeren alueella.

Rauta putsattiin ilmalla

Ennen toista maailmansotaa ja pitkälti vielä sen jälkeen terästä tehtiin niin kutsutulla Bessemer-prosessilla, puhaltamalla masuunista saatavaan sulaan takkirautaan ilmaa.

Ydinkokeiden seurauksena ilmakehään joutuneita radioaktiivisia isotooppeja päätyi käytännössä kaikkeen vuoden 1945 jälkeen valmistettuun teräkseen.

Vaikka määrät ovat äärimmäisen pieniä, ne ovat riittäviä häiritsemään teräksestä valmistettuja tieteellisiä laitteita.

Neutriinoilmaisimet

Neutriinot ovat universumin yleisimpiä hiukkasia, mutta niiden havaitseminen on lähes mahdotonta, ne sujahtavat läpi aineesta ilman vuorovaikutusta.

Ilmaisimia rakennetaan syvälle maan alle, jotta ne voidaan suojata kosmiselta säteilyltä. Mittalaitteiden materiaalien on oltava täysin ”puhtaita”, jotta vääriä signaaleja ei syntyisi.

Pimeän aineen kokeet

Jos neutriinot ovat hankalia, pimeän aineen hiukkaset ovat vielä salaperäisempiä. Niiden suora havaitseminen vaatii mittalaitteita, joiden herkkyys on äärimmäinen. Low-background -teräs toimii sekä suojana että rakenteellisena materiaalina näissä laboratorioissa.

Gammaspektroskopia

Gammaspektroskopia mittaa gammasäteiden jakaumaa ja voimakkuutta. Tällä voidaan selvittää esimerkiksi materiaalin koostumusta tai etsiä vettä kaukaisilta planeetoilta. Jos mittalaitteen materiaaleissa on taustasäteilyä, se voi vääristää tuloksia.

Geiger-mittarit

Geiger-mittarit ovat säteilyn mittaamisen perusvälineitä, joita käytetään muun muassa sairaaloissa, ydinvoimaloissa ja tutkimuslaitoksissa. Erityisen tarkat mittaukset vaativat huoneita, joiden seinämät estävät kaiken taustasäteilyn. Nykyteräs ei siihen riitä, mutta ennen vuotta 1945 valmistettu teräs on riittävän puhdasta tähän tarkoitukseen.

Avaruuslennot

Myös avaruuslennoilla tarvitaan häiriöttömiä mittauksia. Sotaa edeltävää terästä on käytetty esimerkiksi Voyager- ja Explorer-luotainten sensoreissa, joissa jokainen ylimääräinen säteilylähde voisi peittää alleen arvokkaan signaalin kaukaisesta universumista.

Hinta voi olla monikymmenkertainen

Mitään hintaa ennen sotaa valmistetulle teräkselle on vaikea löytää, koska usein kyse on vähintäänkin ”harmaasti” hankitusta materiaalista. Sen sijaan ennen sotaa valmistetulle lyijylle on olemassa kaupalliset markkinat.

Vanha lyijy on kysyttyä samasta syytä kuin vanha teräs. Sitä käytetään kohteissa, joissa vaaditaan äärimmäisen puhdasta säteilysuojaa.

Esimerkiksi Italian ydin­fysiikan instituutti INFN on käyttänyt antiikin Rooman aikaisesta hylystä peräisin olevia lyijytiiliä suojana Cuore-neutriinokokeessa (Cryogenic Underground Observatory for Rare Events). Mittalaitteet on sijoitettu Gran Sasso -tunneliin.

Uusi lyijyromu maksaa noin yhden euron kilolta. Espanjalaisesta 300 vuotta vanhasta San Ignacion hylystä nostetusta lyijystä maksettiin noin 30 euroa kilolta.

Jos sama hintasuhde pätee teräkseen, vanhoista hylyistä pelastettu tai ryöstetty teräs on todella arvokasta. Tavallisen rakenneteräksen kilohinta on noin 770 euroa tonnilta. Vanha teräs voisi siis maksaa 23 000 euroa tonnilta.

Nykyään rautaa osataan valmistaa Bessemer-prosessia puhtaammin ja ydinkokeet ilmakehässäkin lopetettiin jo 1960-luvulla. Mutta kaikissa vuoden 1945 jälkeen valmistetuissa metalleissa on pieniä jäämiä radioaktiivisia isotooppeja.

Nokia ja norjalainen teollisuuskonserni Kongsberg ovat tehneet sopimuksen yhteistyöstä puolustusviestinnän edistämiseksi 5g-teknologialla, Nokia kertoo tiedotteessaan.

Nokian mukaan yhtiöiden välisessä yhteistyössä hyödynnetään molempien yritysten asiantuntemusta taktisen viestinnän ja mobiiliverkkojen alalla, ja yhteistyö tulee tarjoamaan kehittyneitä ratkaisuja puolustusvoimille ja liittolaismaille.

Tavoitteena on yksinkertaistaa 5g:n käyttöönottoa taktisissa järjestelmissä ja kehittää luotettavaa taistelukentän viestintää.

Yhteistyössä keskitytään Nokian tiedotteen mukaan käyttöön otettaviin 5g-ratkaisuihin kenttätoimintojen tukemiseksi samalla kun tutkitaan tulevaisuuden teknologioita, kuten 6G:tä hallinnan ja sotilaallisen valmiuden parantamiseksi.

“Monet Nokian tuotteista ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä. Ne palvelevat sekä kaupallisia että sotilaallisia tarpeita. Yhteistyö Kongsbergin kanssa korostaa, kuinka sitoutuneita olemme tarjoamaan kehittyneitä, turvallisia ja nopeita 5g-mobiiliverkkoja sekä integroimaan Nokian Banshee-radiovalikoimaa vahvistamaan toimintakykyä erilaisissa taktisissa tilanteissa,” Giuseppe Targia, Nokian avaruus- ja puolustusyksikön johtaja muun muassa kommentoi tiedotteessa.

Tanskalainen tutkimusryhmä on osoittanut, että maailman yleisin rakennusmateriaali voidaan muuttaa eläväksi energiavarastoksi. Sekoittamalla energiaa tuottavia bakteereja sementtiin tutkijat ovat luoneet niin kutsutun biohybridin superkondensaattorin, jolla on yllättävän korkea suorituskyky.

Biohybridi järjestelmä (biohybrid system) viittaa siihen, että betonissa on käytetty sekä orgaanista että epäorgaanista materiaalia.

Superkondensaattorilla on myös merkittävä kyky palauttaa ajan myötä menetetty suorituskyky.

“Tuloksena on uudenlainen materiaali, joka voi sekä kantaa kuormia että varastoida energiaa”, sanoo tutkimusta johtanut Qi Luo tiedotteessa.

Biologia ja rakennusmateriaalit kohtaavat

Sementtiä on pitkään pidetty inerttinä ja elottomana materiaalina. Inertti tarkoittaa, että aine ei reagoi kemiallisesti muiden aineiden kanssa.

Nyt tanskalaistutkijat ovat lisänneet Shewanella oneidensis -bakteereita betoniin.

Bakteeri tunnetaan kyvystään siirtää elektroneja ulkoisille pinnoille niin kutsutun solunulkoisen elektroninsiirron (extracellular electron transfer, EET) kautta.

Tutkimuksen mukaan materiaali saavutti 178,7 Wh/kg energiatiheyden ja 8,3 kW/kg tehotiheyden. Kymmenentuhannen lataussyklin jälkeen materiaali säilyttää 85 prosenttia kapasitanssistaan eli varauskyvystään.

Mikrobitoiminta heikkenee vähitellen, koska ravinteet ehtyvät.

Tutkijat keksivät integroida sementtiin verkoston, joka voi toimittaa ravinneliuosta bakteereille. Liuos sisältää proteiineja, vitamiineja, suoloja ja kasvutekijöitä. Liuoksen avulla bakteerit voidaan pitää hengissä tai jopa herättää henkiin.

Ravinneliuosverkostolla voidaan palauttaa jopa 80 prosenttia alkuperäisestä energiakapasiteetista.

Ei pelkkä laboratoriokoe

Qi Luon mukaan kyseessä ei ole pelkkä laboratoriokoe.

”Kuvittelemme, että tämä teknologia integroidaan todellisiin rakennuksiin, seiniin, perustoihin tai siltoihin tarjoamaan paikallista energiavarastointia. Jos bakteereilla rikastettu betoni pystyisi varastoimaan energiaa edes kohtuullisen määrän (5 wattituntia kilogrammaa kohden), pelkät yhden huoneen seinät voisivat varastoida noin 10 kilowattituntia energiaa. Se on tarpeeksi pitämään tavallisen yrityspalvelimen käynnissä koko päivän.”

Perinteiset akut perustuvat harvinaisiin ja kalliisiin materiaaleihin, kuten litiumiin ja kobolttiin. Lisäksi ne heikkenevät ajan myötä.

Uusi sementtipohjainen materiaali on puolestaan valmistettu edullisista komponenteista, joita on runsaasti saatavilla. Käytetyt bakteerit esiintyvät luonnollisesti ja ovat ympäristöystävällisiä, kerrotaan tiedotteessa.

Innovaatio on tekniikan osalta vielä konseptivaiheessa (proof of concept).

Tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkimus on julkaistu Cell Reports Physical Science -julkaisussa.