Outokummulle Trumpin terästullit ovat pieni ongelma Alabamassa sijaitsevan tehtaan ansiosta. Isompi merkitys on minkälaiset tullit Meksikolla on.
Yhdysvaltojen asettama 50 prosentin tullimaksu teräkselle on käytännössä pysäyttänyt teräsyhtiö Outokummun viennin Yhdysvaltoihin.
Vienti on ollut muutenkin pientä, sillä Outokumpu vie Yhdysvaltoihin vain erikoistuotteita, joita ei tehdä Yhdysvalloissa tarpeeksi.
”Kun tulli oli vielä 25 prosenttia, asiakkaamme maksoivat sen. Mutta 50 prosenttia on liian paljon. Kaikki odottelevat nyt, mikä lopullinen tilanne on”, toimitusjohtaja Kati ter Horst kertoo New Yorkissa.
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä on käyty kauppaneuvotteluja keväästä lähtien. Viimeisimpien tietojen mukaan Euroopan unionin tuonnille Yhdysvaltoihin olisi tulossa 15 prosentin tullit.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut asettaa EU:lle 30 prosentin tuontitullit, ellei sopimusta synny 1. elokuuta mennessä. EU on varautunut siinä tilanteessa ankariin vastatulleihin.
Trumpin terästullien vaikutukset kohdistuvat Eurooppaan myös välillisesti. Kun vienti Yhdysvaltoihin kallistuu, etenkin kiinalaiset teräsyhtiöt lisäävät tuontiaan Eurooppaan.
Kati ter Horst on huolissaan siitä, että aasialainen teräs valtaa Euroopan markkinat, sillä aasialainen sulatuskapasiteetti on kaksinkertainen Aasian tarpeeseen. Vaarana on, että eurooppalainen tuotanto kuihtuu ja esimerkiksi strategisesti tärkeä puolustusteollisuus on Aasian tuonnin varassa.
”Täytyy todella miettiä, miten luodaan tasavertainen pelikenttä eurooppalaisille tuottajille eikä anneta Aasian vallata Eurooppaa. En voi ajatella, että olisimme teräksessä Aasian tuonnin varassa.”
Yhdysvalloissa teollinen tuotanto heikkoa
Outokummulle tuontitullit Euroopasta Yhdysvaltoihin eivät ole kohtalonkysymys. Yhtiöllä on tehtaat sekä Yhdysvalloissa että Meksikossa, joiden tuotteet menevät paikallisille markkinoille.
Yhdysvaltojen talous on jatkanut vahvana pitkään erilaisista epävarmuuksista huolimatta. Se ei kuitenkaan näy teräksen kysynnässä.
”Teräksen kysyntä ei ole mitenkään hyvä. Teollinen tuotanto on hyvin alhaisella tasolla. Kasvu on alle yhden prosentin, ja viime vuonna se oli nollassa.”
Kuluttajien luottamus on alhaalla, ja epävarmuus tulleista luo epävarmuutta esimerkiksi autojen hinnoista. Sama koskee myös yrityksiä, jotka viivästyttävät investointejaan. Esimerkiksi öljyalan projekteja ei aloiteta.
Tällä hetkellä myös dollarin heikkeneminen painaa suomalaisia vientiyrityksiä. Nokia antoi tiistaina tulosvaroituksen valuuttakurssimuutosten takia. Kati ter Horstin mukaan dollarin heikkenemisellä ei ole suurta vaikutusta Outokummulle paikallisena toimijana.
Outokummun hyvä puoli on se, että ruostumattoman teräksen paikallista tuotantoa on Yhdysvalloissa Outokummun lisäksi vain espanjalaiseen Acerinoxiin kuuluvalla North American Stainless -yhtiöllä.
”Paikallisen tuotannon kysyntä on nyt korkeampaa, joten vaikka kakku on pienempi, saamme siitä isomman palan.”
Meksikon tekemä sopimus ratkaiseva
Outokummulle tärkeää on myös se, millaiseen kauppasopimukseen Yhdysvallat ja Meksiko päätyvät, sillä sen tuotteet kulkevat Alabaman Calvertin tehtaalta Meksikoon ja tietyt tuotteet myös takaisin Yhdysvaltojen markkinoille.
Outokumpu vie Yhdysvalloista kuumavalssattuja rullia Meksikoon, jossa Outokummulla on Meksikon ainoa kylmävalssaamo.
”Tuotteet jäävät pääasiassa Meksikon markkinoille. Joitakin erikoistuotteita on tuotu takaisin Yhdysvaltoihin, mutta tällä hetkellä takaisinvienti ei ole kannattavaa korkean tullitason vuoksi”, ter Horst sanoo.
Pohjois-Amerikan maiden välisestä kaupasta on muodostunut monimutkainen tuotantoketju, jossa raaka-aineet, tuotteiden osat ja valmiit tuotteet siirtyvät useasti rajan yli. Tullit tekevät tästä kallista.
Kati ter Horst toivookin, että Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan väliset neuvottelut johtaisivat siihen, että tullit eivät rajoittaisi kauppaa näiden kolmen maan välillä.
”Toivottavasti palataan siihen, että tullit olisivat Aasiaan päin USMCA-vapaakauppasopimuksen rajoilla, eikä Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välillä.”
Outokummun terästä löytyy Yhdysvalloissa monesta paikasta. Näyttävimmillään New Yorkin Manhattanilla, missä useissa pilvenpiirtäjissä on käytetty yhtiön terästä.
Esimerkiksi uusista pilvenpiirtäjistä romahtaneiden WTC-kaksoistornien tilalle rakennetun, Yhdysvaltojen korkeimman pilvenpiirtäjän, One World Trade Centerin ulkopinnalla on Outokummun terästä.
Outokummun terästä on myös käytetty avaruusyhtiö SpaceX:n raketeissa sekä Teslan Cybertruckissa.
Outokummun ja New Yorkin historia ulottuu kauemmas, sillä ikonisen, 1930-luvulla rakennetun Chrysler Buildingin rakentamiseen on käytetty saksalaisen Krupp-yhtiön terästä. Vuonna 2012 Inoxum-kaupan myötä ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen tuotanto siirtyi Outokummulle. Saman kaupan yhteydessä Calvertin tehdas siirtyi Outokummulle.
Malliesimerkkinä suomalaisesta vastuullisuudesta
Kati ter Horst on kaupungissa esittelemässä Suomen maaraporttia kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta yhdessä pääministeri Petteri Orpon kanssa YK:n päämajassa Manhattanilla.
Orpon ja ter Horstin lisäksi Suomen tavoitteista kertoi Nuorten Agenda2030 -ryhmän edustaja Jenni Palukka.
Kati ter Horstin mukaan Suomen vastuullisuustyötä johtava Orpo haluaa näyttää, että vastuullisuustyötä tehdään Suomessa laaja-alaisesti – mukana ovat sekä yritykset että nuoriso.
Outokumpu koettaa olla edelläkävijä energiasyöpöllä teräsalalla.
”Meidän hiilijalanjälkemme on yli 75 prosenttia alempi kuin keskimäärin teollisuudessa, ja Tornio on Euroopan suurin kierrätyslaitos”, ter Horst sanoo.
Outokummun tekemästä teräksestä 95 prosenttia on kierrätettyä metalliromua. Hiilijalanjälkeä vähennetään suosimalla vähäpäästöistä energiaa, kuten tuuli-, vesi- ja ydinvoimaa.
Outokummulla on myös EU:n ainoa kromikaivos, jonka malmista tehdään ferrokromia, jonka hiilijalanjälki on 70 prosenttia alhaisempi kuin teollisuuden keskiarvo.
Outokummun omissa vastuullisuustavoitteissa on sekä kierrätysmateriaalin käyttö että päästöjen vähentäminen, jotka kummatkin etenevät ter Horstin mukaan hyvin. Sen sijaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa mukana oleva taloudellinen kasvu on ollut vaikeaa, kun Euroopassa talous matelee.
Kati ter Horst on huolissaan vireillä olevista poliittisista päätöksistä, kuten kaivosveron nostosta ja sähköntuotannon tuen poistamisesta. Ne tekevät pitkistä investoinneista vaikeita päätöksiä.
”Esimerkiksi kaivosveron nostaminen laittaisi Tornion investoinnit vaakalaudalle”, ter Horst sanoo.
