News and blogs

Elektroniikan sopimusvalmistaja Incapin ympärillä oli 2020-luvun alussa hyvää pöhinää, kun sen aurinkoenergiaan liittyviä tuotteita myyvä suurasiakas Victron kiihdytti tilauksiaan Incapilta. Victronin myynnin hidastuminen ja pitkä varastojen tyhjennys löi Incapin kasvuputken rikki, ja osakekurssi romahti. Nyt Incap on taas tehnyt lupaavaa paluuta kasvun tielle, ja yhtiön riskiprofiili on erilainen kuin aiemmin.

Aiemmin suurin asiakas toi valtaosan liikevaihdosta, mutta osuus on valunut 40 prosentin tuntumaan. Toiseksi suurimman asiakkaan osuus on jo ylittänyt kymmenen prosentin rajan. Asiakaskunta on edelleen keskittynyt, mutta tilanne on huomattavasti entistä tasapainoisempi.

Myös kesän 2023 laajentuminen Yhdysvaltoihin Pennatronics-yritysostolla on tuonut toivottua hajautusta Incapin asiakasportfolioon. Ajoituskin meni sikäli nappiin, että monella kansainvälisellä asiakkaalla on nyt painetta tuottaa Yhdysvalloissa myytäviä tuotteita Yhdysvaltojen sisällä.

Näkyvyys Incapin asiakassegmentteihin on melko rajallinen, mutta tuoreimmassa ykköskvartaalin tulosjulkistuksessa toimitusjohtaja Otto Pukk väläytti puolustussektorin voivan luoda yhtiölle uusia mahdollisuuksia. Incapin liikevaihdosta kolme neljännestä tulee Euroopasta, ja Euroopan varustautuessa rahaa on alalla jaossa. Nähtäväksi jää, miten Incap saa kahmittua sopimuksia puolustusteollisuuden alihankintaketjusta.

Incap on tietyllä lailla sijoittajalle musta laatikko. Lukuja liikevaihdon jakautumisesta esimerkiksi eri teollisuudenalojen välillä ei ole tarjolle, eikä asiakkaita ole tyypillisesti lupa kertoa ulospäin.

”Incapin tuotannossa valmistetaan monia asiakkaiden tuotteita, jotka edistävät kestävämpiä teknologiaratkaisuja ja vihreää siirtymää, ja valmistusta tehdään myös ilmailu-, auto-, puolustus-, teollisuus-, lääke-, peli- ja muille teollisuudenaloille”, yhtiö kuvaa laveasti vuosikertomuksessaan.

Keskeistä on kuitenkin rooli arvoketjussa. Incap haalii komponentteja eri puolilta maailmaa, kokoaa niistä toimivan kokonaisuuden, testaa sitä ja toimittaa elektroniikan lopputuotteen valmistajalle. Sopimusvalmistajat ovat usein kovassa kustannuspaineessa asiakkaidensa suunnalta, mutta toisaalta niillä on keskeinen asema laadun ja luotettavien toimitusten tarjoamisessa asiakkaalle. Incap on onnistunut kovalla kulukurillaan ja hyvin itsenäisesti toimivilla tehtaillaan tekemään vuosia sektorin huipputasoa olevaa kannattavuutta.

Incapin alkuvuosi meni vaisusti yleismarkkinan menoa mukaillen, mutta se viesti luottavaisuutta vauhdin paranemiseen loppuvuonna.

Incapin omistajaportaassa on ollut kiinnostavaa liikehdintää viime kuukausina. Pääomistajat ovat vuosia olleet Erkki Etola ja pienemmällä positiolla Kyösti Kakkonen, mutta nyt myös norjalaisraha on haistanut tilaisuuden yhtiössä.

Norjalainen AAT Invest tuli keväällä Incapin omistajaksi miljoonan osakkeen eli yli kymmenen miljoonan euron potilla. AAT on Aasulv Tveitereidin sijoitusyhtiö. Hän on Norjassa tarkasti seurattu sijoittaja, jonka on uutisoitu tehneen vuonna 2011 alkaneella yksityissijoittajaurallaan jopa 40 prosentin keskimääräiset vuosituotot. Työurallaan Tveitereid oli analyytikko.

Tietopalvelu Holdingsin mukaan AAT:lla on yhteensä noin 130 miljoonan euron omistukset 12 pohjoismaisessa pörssiyhtiössä. Incap on joukon ainoa suomalainen. Elektroniikan sopimusvalmistajista myös norjalainen Kitron ja ruotsalainen Note ovat Tveitereidin salkussa. Näitä osakkeita Tveitereid on tosin myynyt ja niiden painot ovat nyt Incapia pienemmät.

Tveitereidin ohella Incapin omistajalistalle on ilmestynyt keväällä norjalainen Alcancia Capital. AAT Invest on Incapin viidenneksi suurin ja Alcancia 14. suurin omistaja. Incap on myös Alcancian salkussa ainoa suomalaisosake, joka näkyy Holdingsin tietokannassa. Alcancian salkussa on useita samoja norjalais- ja ruotsalaisosakkeita kuin AAT Investin salkussa.

Metsäyhtiö UPM:n Plywood -liiketoimintayksikön muutosneuvottelut on saatu päätökseen.

Neuvottelujen seurauksena vähennetään yhteensä yhdeksän työtehtävää. Lisäksi suunnitelma aiheuttaa muutoksia töiden järjestämiseen, työtehtäviin ja työtehtävien sijaintiin UPM Plywoodin organisaatiossa.

Muutosneuvotteluiden piiriin kuului yhteensä noin 100 ylempää toimihenkilöä ja johtajaa.

Naton pääsihteeri Mark Rutte on varoittanut Venäjän uhkasta jo pitkään, mutta maanantaina 8.6. hän sanoi Lontoossa Chatham House -tutkimuslaitoksessa pitämässään puheessa, että ”Venäjä voi olla valmis hyökkäämään Natoa vastaan viiden vuoden kuluessa.”

”Putinin sotakone kiihtyy – ei hidastu”, Rutte totesi.

Naton pääsihteerin mukaan Venäjä uudistaa joukkojensa kykyjä kiinalaisella teknologialla ja valmistaa aseita nopeammin kuin aiemmin luultiin.

”Ammusten osalta Venäjä pystyy tuottamaan kolmessa kuukaudessa sen, mitä koko Nato tuottaa vuodessa”, Rutte sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän puolustusteollisuuden odotetaan tänä vuonna valmistavan 1 500 tankkia, 3 000 panssaroitua ajoneuvoa ja 200 Iskander-ohjusta.

Lisäksi Venäjä on liittoutunut Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa, jotka kaikki laajentavat armeijoitaan ja vahvistavat suorituskykyjään.

Naton pääsihteeri muistutti, että Venäjän uhka koskee koko Natoa eikä vain liittokunnan itäisen reunan maita.

”Me olemme nyt kaikki Naton itäistä sivustaa.”

Rutten mukaan Venäjän uuden sukupolven ohjukset kulkevat moninkertaisella äänennopeudella, jolloin Euroopan pääkaupunkien välinen etäisyys on vain minuuttien kysymys.

Hän kertoi puheessaan myös Kiinan kasvavasta voimasta.

Kiinalla on jo maailman suurin laivasto ja Rutten mukaan sen taistelujoukkojen odotetaan nousevan 435 alukseen vuoteen 2030 mennessä.

Kiina vahvistaa myös ydinasearsenaaliaan.

”Tavoitteena on yli 1000 käyttövalmista ydinkärkeä vuoteen 2030 mennessä”, Rutte sanoi.

Valmistauduttava sotaan

Naton pääsihteerin mukaan historia opettaa, että rauhan säilyttämiseksi on valmistauduttava sotaan. Siksi Rutte odottaa, että kesäkuun lopussa Haagissa pidettävässä Naton huippukokouksessa kaikki jäsenmaat sitoutuvat 5 prosentin puolustusmenotavoitteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Naton uusi viiden prosentin puolustusmenosuunnitelma jakautuu kahteen osaan, josta 3,5 prosenttia investoidaan suoriin sotilaallisiin tarpeisiin ja loput 1,5 prosenttia menevät laajemmin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin investointeihin. Niihin kuuluvat Rutten mukaan esimerkiksi infrastruktuurin ja puolustusteollisen kapasiteetin vahvistaminen.

Naton puolustusmenojen nostaminen viiteen prosenttiin on ollut erityisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tavoite, ja sitä on aiemmin pidetty osin epärealistisena.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kaikki liittokunnan 32 jäsenmaata voisivat suostua tavoitteen saavuttamiseen ensi vuosikymmenellä.

Rutte vakuutti maanantaina, että viidessä prosentissa ei ole kyse mistään tuulesta temmatusta luvusta.

”Fakta on, että tarvitsemme kvanttihypyn yhteisessä puolustuksessamme. Fakta on, että meillä on oltava enemmän joukkoja ja kyvykkyyksiä puolustussuunnitelmiemme täysimääräiseen toteuttamiseen. Fakta on, että vaara ei katoa, vaikka sota Ukrainassa päättyisi”, Rutte sanoi.

Naton tarkat puolustus- ja taistelusuunnitelmat ovat salaisia, mutta Rutten mukaan esimerkiksi Nato-maiden ilma- ja ohjuspuolustukseen tarvitaan 400 prosentin lisäys.

”Armeijamme tarvitsevat myös tuhansia panssaroituja ajoneuvoja ja tankkeja” sekä miljoonia tykistön ammuksia, hän listasi.

Naton pääsihteeri kertoi myös, että USA:n liittolaiset aikovat hankkia yhteensä vähintään 700 F-35-hävittäjää.

Lisäksi Nato-maat aikovat investoida drooneihin sekä avaruus- ja kyberkyvykkyyksiin.

Alallaan maailman suurimpiin kuuluva 3 Step IT on pitkään tarjonnut Euroopan yrityksille it-laitteiden elinkaaripalvelua. Nyt se tekee samaa Pohjois-Amerikassa: ensimmäiset asiakkuudet on jo löydetty ja kaupat tehty.

”Olemme juuri käynnistäneet toiminnan Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Avaamme pian myös USA:ssa uusiokäyttöön kunnostettavien it-laitteiden käsittelykeskuksen”, viestii yhtiön toimintaa Suomessa johtava Harri Malinen.

Itse yli 20 vuotta talossa ollut maajohtaja Malinen kertoo, kuinka vuonna 1997 perustettu 3 Step IT avasi viime talvena Pohjois-Amerikan pääkonttorin Texasin Austiniin. Myyntiyksiköitä on perustettu myös muihin osavaltioihin ja Kanadaan.

Itse asiassa yhtiö suunnitteli hyppyä Pohjois-Amerikkaan jo vuonna 2019. Korona rusensi ne suunnitelmat, mutta uuden yrityksen aika on nyt.

Sen asiakaskunnassa on jo tänään kolmisen miljoonaa kaikenlaisten it-laitteiden loppukäyttäjää. Määrä kasvaa markkina-avauksen ansiosta.

Ennakkoon yhtiön johto on hahmotellut sitäkin, kuinka suureksi liiketoiminta Pohjois-Amerikassa kasvaa. Malisen mukaan on selvää, ettei kauas länteen lähdetä ”muutaman kymmenen miljoonan dollarin” perässä. Rima on korkeammalla.

Säästöt ajan henki

Yhtiö on jo palkannut Pohjois-Amerikkaan tiimin käynnistämään datakeskusten elinkaaripalveluita. Alan osaajat on palkattu paikalta, mutta Pohjoismaista länteen on lähdössä kaksi kaupallista osaajaa.

”Me takaamme sielläkin, että liiketoiminnan kannalta elintärkeät it-laitteet toimivat. Varmistamme konseptillamme myös sen, että laitteet kunnostetaan uudelleen käytettäviksi”, Malinen tiivistää hissipuheen.

”Uskomme, että Suomessa erittäin liukkaaksi hiotulla konseptilla on kysyntää Pohjois-Amerikassa. Muilla ei mitään näin hyvää ole.”

Kiertotalouskuvioita

Malisen mukaan tuhannet yritysasiakkaat haluavat vaihtaa laitteet jo silloin, kun ne vielä toimivat ongelmitta. Koska ne ovat toimivia laitteita, kiertotalouskuvio tulee tässä saumassa mukaan.

”Osaamme kiertotalouden, se on vahvuutemme. Myimme viime vuonna yksin Suomessa yli 300 000 käytettyä laitetta. Vuokraamme uusia ja myymme käytettyjä”, Malinen pelkistää.

Malisen mukaan yritysten säästöt ovat ajan henki: it-laitteita halutaan käyttää hieman pidempään, eivätkä kaikki ammattilaiset saa sitä kaikkein kalleinta älypuhelinta.

Huhut pörssiaikeista

Takana on silti kohtalaisen hyvä vuosi, eikä ihme, että yhtiön pörssiaikeista liikkuu aika ajoin huhuja. Yhtiön johto ei ota huhuihin kantaa.

Viime vuonna 3 Step IT:n liikevaihto laski 3,5 prosenttia 772 miljoonaan euroon, mutta liiketulos parani yli 30 prosenttia 26 miljoonaan euroon.

”Uskomme, että liikevaihtomme kasvaa hienoisesti tänä vuonna. Sille emme tosin voi paljonkaan, että asiakkaiden päätöksentekoon liittyy yhä epävarmuutta.”

Suomessa sen liiketoiminnasta noin puolet tulee yrityssektorilta, kun toinen puolikas tulee julkisyhteisöjen asiakkuuksista.

Osingotkin virtaavat

Myös viime vuodelta omistajat kuittasivat miljoonien eurojen osingot. Osakekohtainen osinko on keväisin ollut 1,00 euroa ja toinen euro on jaettu vielä erikseen syksyllä.

Menestyksestä kielii sekin, että taseen jakokelpoiset varat olivat vuoden 2024 lopussa 65,8 miljoonaa euroa.

Yhtiön omistajien joukossa ovat eläkevakuuttajat Elo ja Ilmarinen sekä valtion sijoitusyhtiö Tesi. Enemmistön (53 %) omistavat perustajat Jarkko Veijalainen ja Marko Sjöman yhtiöineen.

”Henkilöstön joukossa on jo yli sata omistajaa”, Malinen kertoo.

Elektronista jätettä

Taustalla vaikuttaa se, että elektronisen jätteen määrä on kasvanut yli 80 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätevirta.

E-jätettä tuotettiin 62 miljoonaa tonnia vuonna 2022, ja määrä nousee arviolta 82 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Näin arvioi YK:n koulutus- ja tutkimusinstituutti Unitar raportissaan.

”Saimme viime vuonna meille palautuneista laitteista noin 96 prosenttia uudelleen hyötykäyttöön. Uusiokäytön trendi vahvistuu ja Suomessa uudelleen hyödynnettävän laitekannan osuus kasvaa koko ajan”, Malinen selittää roolia kiertotaloudessa.

Malisen mukaan 3 Step IT:n ammattilaiset pohtivat jatkuvasti sitä, kuinka käytetystä laitekannasta saisi vielä enemmän irti. Tässä mielessä yhtiö istuu kultamunan päällä.

Teräsyhtiö Outokumpu on julkaissut uuden strategian vuosille 2026–2030. Samalla yhtiö päivittää taloudellisia tavoitteitaan ja osinkopolitiikkaansa.

Yhtiö kertoo terävöittävänsä strategiaansa luokittelemalla liiketoimintonsa perusliiketoimintoihin ja transformatiivisiin liiketoimintoihin. Outokummun mukaan jaottelu selkeyttää liiketoimintojen strategista roolia, painopistealueita ja tukee pitkän aikavälin arvonluontia.

Saksasta suljetaan kaksi linjaa

Perusliiketoiminnoissa Outokumpu tekee kohdennettuja toimenpiteitä parantaakseen ruostumattoman teräksen toimintojensa tulosta Euroopassa ja Amerikoissa, joissa yhtiön tavoitteena on kohentaa kilpailukykyä, resilienssiä ja rahavirtaa yli syklin. Investoinnit, joiden sisäisen tuottoprosentin (irr) minimitavoitetaso on 15 prosenttia, rajoitetaan pakollisiin ja kunnossapitoinvestointeihin sekä kohdennettuihin investointeihin kilpailukykyyn ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen järkevällä tavalla. Euroopan liiketoiminta-alueella Outokumpu kertoo optimoivansa tuotantopohjaansa.

”Yhtiö suunnittelee noin 200 miljoonan euron investointia uuteen hehkutus- ja peittauslinjaan Torniossa. Samalla suunnitelmissa on sulkea kaksi vähemmän kannattavaa linjaa Krefeldissä Saksassa. Kun uusi linja on toiminnassa, vuosittainen käyttökate parantuisi noin 70 milj. eurolla syklin yli”, tiedotteessa todetaan.

Tavoitteena on hyödyntää täysimääräisesti Tornion kustannustehokkaan teräsintegraatin sekä pohjoismaisen puhtaan ja kilpailukykyisen energian edut kustannusten pienentämiseksi ja Outokummun kilpailukyvyn parantamiseksi Euroopassa. Euroopan liiketoiminta-alueen eri kustannustehostamisohjelmien takia Outokumpu kirjaa vuoden 2025 toisen neljänneksen liikevoittoon noin 35 miljoonan euron oikaisuerän, joka liittyy uudelleenjärjestelyvarauksiin ja omaisuuserien alaskirjauksiin. Rahavirtavaikutus on noin 25 miljoonaa euroa vuosina 2025–2028”, Outokumpu jatkaa.

Selvitys investoinnista Ruotsiin

Transformatiivisissa toiminnoissa Outokummun tavoitteena ovat suuren lisäarvon kasvumahdollisuudet, joiden sisäisen tuottoprosentin minimitaso (irr) on 20 prosenttia. Tavoitteena on laajentua nopeammin kasvaville markkinoille, joilla katteet ovat parempia, syklisyys vähäisempää, ja Outokummulla on ainutlaatuinen mahdollisuus voittaa.

”Outokumpu on aloittanut selvityksen tutkiakseen mahdollista investointia Avestan sulattoon Ruotsissa, jotta yhtiö voisi entisestään laajentaa runsaasti nikkeliä sisältäviin seoksiin. Samaan aikaan yhtiö tutkii myös epäorgaanisia mahdollisuuksia kasvaa tällä alueella.”

Yhtiön tuoreen strategian mukaisesti sen tavoitteena on lisätä arvoa parantamalla vastuullisen ruostumattoman teräksen kustannuskilpailukykyä ja rahavirtaa, kasvamalla kannattavasti edistyksellisissä materiaaleissa ja seoksissa sekä mullistamalla arvonluonnin innovatiivisilla materiaaleilla ja teknologioilla.

Tuoreet taloudelliset tavoitteet

Outokumpu on samalla päivittänyt taloudelliset tavoitteensa vuosille 2026–2030. Tuoreet taloudelliset tavoitteet on kirjattu alla olevaan faktaboksiin.

Outokumpu päivitti samalla myös osinkopolitiikkaansa. Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa yli ajan ja pitää samalla kiinni mahdollisuudesta investoida transformatiivisiin aloitteisiin, joiden sisäisen tuottoprosentin minimitaso on 20 prosenttia, ottaen huomioon markkinoiden syklisyyden.

Outokumpu Oyj:n liikevaihto viime vuonna oli 5,9 miljardia euroa.

VR luopuu konduktööreistä HSL:n lähiliikenteen junissa. Uudistus johtaa enintään 130 lähiliikennekonduktöörin tehtävän päättymiseen.

VR kertoo tiedotteessaan, että uudistus on osa HSL:n lähiliikenteen palvelumallin uudistusta, jonka tavoitteena on ”kehittää matkustajien ja henkilöstön turvallisuutta sekä asiakkaiden matkustuskokemusta”.

Samalla VR aikoo lisätä järjestyksenvalvojia lähijuniin ”merkittävästi nykyistä enemmän”.

Yhtiön mukaan lähijunaliikenteessä on lähtökohtaisesti turvallista matkustaa, mutta asiakkaiden kokemus HSL:n junaliikenteen turvallisuudesta on heikentynyt useamman vuoden ajan.

VR kertoo käynnistävänsä järjestyksenvalvontapalveluiden kilpailutuksen mahdollisimman pian.

Uuden palvelumallin käyttöönotto riippuu kilpailutuksen aikataulusta, ja se astuu voimaan aikaisintaan alkukesästä 2026. Siihen asti HSL:n lähijunaliikenne toteutetaan nykyisellä palvelumallilla.

Koulutettu henkilöstö häiriötilanteisiin

Lähiliikenteen konduktööreillä ja järjestyksenvalvojilla on erilaiset toimintavaltuudet uhkaavissa tilanteissa, ja konduktöörit tarvitsevat tiedotteen mukaan jo nyt usein järjestyksenvalvojien tukea.

Vuonna 2024 järjestyksenvalvojien avustustehtävät lähiliikenteen konduktööreille lisääntyivät noin 45 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

VR ja HSL haluavat varmistaa, että junien häiriötilanteita ehkäisee ja hoitaa niihin koulutettu turvallisuushenkilöstö.

Uusi palvelumalli yhtenäistää lisäksi juna- ja metroliikenteen palvelua ja toimintatapoja.

Lähiliikennekonduktöörien työt päättyvät vähintään vuoden siirtymäajan jälkeen. Heille tullaan järjestämään mahdollisuus kouluttautua järjestyksenvalvonnan tehtäviin. VR:llä on käytössä muutosturvajärjestely, joka pitää sisällään erilaista tukea henkilöstölle, tiedotteessa kerrotaan.

Rekrytoinnissa hyödynnetään myös VR:n sisäisiä työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi kaukoliikenteen konduktööritehtäviin.

Pörssitulokas Summa Defencen tytäryhtiö Uudenkaupungin Työvene on ostanut Olkiluodon telakan Aslemetals Oy:lta. Kaupan hintaa ei kerrottu tiedotteessa.

Kauppa sisältää telakan lisäksi kaikki kiinteistöllä olevat rakennukset ja laitekannan. Maanvuokraussopimus siirtyy kaupan mukana.

Olkiluodon telakka sijaitsee Aslemetalsin kotisivujen mukaan Olkiluodon saaressa. Kartta paljastaa etäisyydeksi ydinvoimalaan vajaat 3 kilometriä.

Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Juha Granqvistin mukaan kyseessä on tärkeä panostus telakkaliiketoimintaan ja nostaa uudisrakennuskapasiteettia merkittävästi ja mahdollistaa korjausliiketoiminnan ylös ajamisen.

”Antaa mahdollisuuden kasvattaa volyymiamme”

”Olkiluoto antaa meille yhdessä Summa Defencen vahvan rahoitusaseman kanssa mahdollisuuden kasvattaa volyymiamme tasolle, joka ei nykyisissä tiloissa ja omalla taseella olisi ollut mahdollista”, Granqvist kommentoi tiedotteessa.

Toimitusjohtajan mukaan yhtiö tulee kesän ja alkusyksyn aikana tekemään merkittäviä investointeja Olkiluodon tiloihin ja kalustoon. Tuotanto on tarkoitus aloittaa kuluvan kesän aikana.

”Myös Uudenkaupungin telakkamme tulee olemaan hyvin työllistetty tulevat vuodet eikä sieltä ole tarkoitus siirtää tuotantoa Olkiluotoon”, Granqvist sanoo.

Uudenkaupungin Työvene on yksi Summa Defencen tytäryhtiöistä. Summan verkkosivujen mukaan kyseessä on laivanrakennusyritys.

Alma Talentin tietopalveluiden mukaan yhtiön liikevaihto oli 16,7 miljoonaa euroa ja nettotulos hieman alle 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Summa Defencen osake oli torstaina 12.6. rajussa laskussa. Noin kello 16.00 osake oli 27,5 prosentin laskulla 0,07 eurossa.