Comadev tuottaa kaivoksille ja malminetsintäyhtiöille kivinäytteitä.
Rovaniemeläinen Eetu Pussinen oli 22-vuotias, kun hän oli mukana perustamassa timanttikairausurakointiin keskittyvää Comadev Oy:tä.
”Markkinoilla ilmeni tarvetta kehittää yksikkö, jolla voisi tehdä vaijerisahauksia, kairauksia ja porauksia”, nykyinen toimitusjohtaja Pussinen muistelee reilun kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.
Alkuvuosien työ tuotti tulosta vuonna 2017. Tilikauden liikevaihdoksi ilmoitettiin 141 000 euroa. Kaksi vuotta myöhemmin liikevaihtoa kertyi jo 250 000 euroa.
Varsinainen läpimurto tapahtui kuluvan vuosikymmenen alussa.
”Saimme merkittävän kumppanuuden, jossa 500 metrin kairaussopimus laajeni lopulta paljon suuremmaksi kokonaisuudeksi. Kun yksi sopimus päättyi, aloitimme seuraavan projektin”, Pussinen sanoo.
Vuoden 2020 liikevaihto nousi yli 500 000 euroon.
Seuraavina vuosina kasvuvauhti kiihtyi entisestään. Vuonna 2021 liikevaihto oli 1,3 miljoonaa euroa, vuotta myöhemmin se yli kolminkertaistui 4,4 miljoonaan euroon. Vieläkin suuremman loikan se otti vuonna 2023, jolloin Comadevin liikevaihto harppasi yli 11 miljoonaan euroon.
Nettotulosta kertyi yli kaksi miljoonaa euroa. Yhtiö myös palkkasi parikymmentä uutta työntekijää.
Kasvu jatkui viime vuonna.
”Olemme koko ajan keskittyneet oman toiminnan kehittämiseen”, Pussinen selittää Comadevin kasvua.
Rovaniemen Yrittäjät palkitsi Comadevin ja Pussisen vuonna 2023 Vuoden Kehitysyritys -palkinnolla. Kauppalehden tuoreessa listauksessa yhtiö nousi Pohjois-Suomen kolmenkymmenen kovimman kasvuyrityksen joukkoon.
Laitteet omaa kehitystyötä
Liiketoiminnan ytimessä ovat kaivoksille ja malminetsintäyhtiöille tuotettavat kivinäytteet.
Kairauksessa syntyy kairasydännäytettä, joka kertoo esimerkiksi mahdollisesta esiintymästä ja sen arvomineraaleista.
”Niiden perusteella asiakkaat voivat määrittää, onko kallioperässä jatkohyödynnettävää malmi- tai kiviainesta.”
Comadev on kairannut lähes puolentoista kilometrin syvyyteen asti. Kairauksessa hyödynnetään erilaisia timanttiteriä, jotka lävistävät kallioperän.
”Mitä syvemmälle mennään, sitä työläämpää kairaus on.”
Comadevilla on käytössään kuusi kairauskonetta pinta- ja maanalaisten näytteiden ottamiseen.
”Alustan osia ja kairauslaitteistoa lukuun ottamatta rakennamme yksiköt itse.”
”Vastaavanlaisia kairauskoneita ei ole ollut muualta järkevästi saatavilla, ja oma osaamisemme on mahdollistanut laitteiden kehitystyön. Lisäksi se on ollut myös taloudellisesti järkevämpää kuin uusien koneiden ostaminen”, Pussinen toteaa.
Uusia vientimahdollisuuksia
Kotimaan lisäksi Comadevilla on toimintaa myös muissa Pohjoismaissa. Malminetsinnällä on Skandinaviassa pitkät perinteet.
”Suomalaisen työn laatua ja tehokkuutta alalla arvostetaan Pohjoismaissa."
Pussisen mukaan yhtiö selvittää aktiivisesti uusia vientimahdollisuuksia.
”Olemme luoneet Pohjois-Eurooppaan toimivan konseptin ja prosessit. En näe esteitä sille, miksi emme voisi laajentaa markkina-aluettamme ja onnistua toiminnan skaalaamisessa. Maailmalta löytyy tältä alalta useita onnistuneita esimerkkejä.”
En näe esteitä sille, miksi emme voisi laajentaa markkina-aluettamme ja onnistua toiminnan skaalaamisessa.
Viime tammikuussa Pussinen oli mukana elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) johtamalla Team Finlandin vienninedistämismatkalla Saudi-Arabiaan ja Omaniin. Delegaatioon kuului muitakin kaivosalan kärkitoimijoita.
Pussinen kuittaa vierailun lyhyesti kertomalla käyneensä muutamia hyödyllisiä keskusteluja.
Comadevilla uskotaan orgaaniseen kasvuun tulevaisuudessa.
”Meillä on motivoitunut henkilökunta ja tehokkaat sekä toimivat koneet.”
”Yritys ei kuitenkaan ole milloinkaan täysin valmis. On kyseessä sitten työsuoritteen tehokkuus, sen turvallisuus tai ympäristöasioiden huomiointi”, Pussinen sanoo.
Hän muistuttaa vihreän siirtymän tarvitsevan arvometalleja.
”Euroopan omavaraisuuspolitiikka on myös yksi keskeisiä ajureita”, Pussinen toteaa.
”Kaivosten elinkaari lyhenee”
Hallitus päätti kevään puoliväliriihessä nostaa kaivosmineraaliveroa 50 miljoonalla eurolla. Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan korotus on otettu alalla vastaan ”yleisellä tyrmistyksellä”.
Suomela muistuttaa, että hallitus nosti jo aiemmin kaivosveroa 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus piti voimassa kaivosten sähköveron korotuksen.
”Olen haarukoinut, että Suomen kaikkien kaivosten liikevaihto voisi olla noin 2,5 miljardia euroa. Oma arvio on, että kaivosten verorasitus nousee nyt yli 100 miljoonaan euroon”, Suomela sanoo.
”Sitä ei ehkä ole ymmärretty poliittisissa piireissä, ettei kaivosala ole kymmenien miljardien bisnes. Kulta on ainoa perusmetalli, jonka hinta on noussut. Muiden metallien hinnat ovat kevään 2022 piikin jälkeen hyvin alhaisella tasolla. Tämä näkyy kaivosyhtiöiden tuloksissa.”
Suomelan mukaan veronkorotuksilla on vaikutuksia niin tuleviin projekteihin kuin nykyiseenkin kaivostoimintaan.
”Vero menee suoraan kustannuksiin riippumatta siitä, kuinka hyvin bisnes sujuu. Jossain vaiheessa malmia ei välttämättä kannata enää louhia, koska kulut ovat niin korkealla. Kaivosten elinkaari lyhenee, joidenkin osalta merkittävästikin.”
Suomelan mukaan korotukset tulevat näkymään alan ekosysteemissä laajemminkin.
”Ensimmäisen iskun ottavat vastaan kaivoksilla urakoivat. Kun kaivosyhtiöt kiristävät vyötä, näkyy se urakointisopimuksissa.”
Suomela sanoo, että alalle on noussut lukuisia pienempiä toimijoita innovaatioineen ja teknologioineen.
”Näiden kansainvälistymiselle olisi ehdottoman tärkeää saada referenssejä kaivoksista Suomessa. Ostajina kaivokset ovat kuitenkin konservatiivisia. Tuotteiden tai ratkaisujen on oltava toimintavarmoja, oli sitten metrin hanki tai 40 astetta pakkasta. Veropäätösten myötä referenssimahdollisuudet hankaloituvat.”
Sähköveron nykytasoa Suomela pitää ”äärimmäisen vaikeasti ymmärrettävänä".
”Yritykset ovat investoineet vihreään siirtymään ja Suomessa lätkitään vain veroja lisää. Mistä muusta tässä voi olla kyse kuin valtiontalouden Excel-tekniikasta", Suomela puuskahtaa.
Vuonna 2024 Suomessa oli toiminnassa 44 kaivosta.
