Helsingin pörssissä on 25 osaketta, jotka saavat analyytikoilta konsensussuosituksen ”osta”. Suurin osa näistä näyttää lähivuosien ennusteilla tulosperusteisilla mittareilla melko edullisilta.
Muutamissa analyytikoiden suosikkiosakkeissa tulosperusteinen arvostus on kuitenkin jo nyt korkeampi kuin pörssissä keskimäärin. Näissä ostosuosituksille löytyy usein jokin erityinen syy yhtiöiden taseesta.
Kauppalehden analyytikko Viljo Hautala poimi pörssistä kymmenen osaketta, joissa p/e-luku on pörssin mediaania korkeampi, mutta tästä huolimatta osakkeen konsensussuositus on osta-tasolla. Konsensus tarkoittaa tässä suositusten keskiarvoa.
Sorttauksessa p/e-luvun nimittäjässä on käytetty 12 kuukauden toteutunutta nettotulosta. Tulosluvut on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä.
Oikaisu kääntää esimerkiksi Stora Enson vertailukelpoisen tuloksen plussalle, vaikka yhtiö kirjasi viime vuoden lopussa omaisuuteensa isot arvonalentumiset.
Suhdannekäännettä ja tasearvon realisoitumista odotellessa
Tulosperusteisella mittarilla korkean arvostuksen osake voi olla hyvä ostos, jos sijoittajalla on syytä uskoa, että tulos on kääntymässä selvään nousuun.
Tyypillisesti syklisten yhtiöiden osakkeiden p/e-luvut nousevat suhdannesyklien pohjalla matalien toteutuneiden tulosten ja lähiajan tulosennusteiden takia. Jossain vaiheessa osakkeen hinta ei laske enää samassa suhteessa kuin tulokset, ja parempien aikojen odotuksessa osakkeen hinta voi myös nousta.
Poimituista osakkeista suhdannetilanne ja sen käänteeseen liittyvät odotukset pätevät ainakin Stora Ensoon sekä kauppayhtiöistä Lindexiin ja Verkkokauppa.comiin.
”Lindexin ja Stora Enson tämänhetkinen arvostustaso on historialliseen mediaanitasoon nähden huomattavasti korkeammalla. Storan markkinatilanne on edelleen haastava, ja pysyvämpi tuloskäänne on jäänyt odotuttamaan itseään”, Hautala sanoo.
Stora Ensossa sijoittajien kiinnostusta on lisännyt yhtiön metsäomaisuuden hinnoittelu. Toukokuussa Stora Enso sopi noin 175 000 hehtaarin Ruotsin metsämaan myynnistä liki miljardilla eurolla. Lisäksi yhtiö tarkastelee Ruotsin metsäomaisuuden eriyttämistä ja erillistä pörssilistausta.
Yhtiö on määritellyt metsäomaisuuden käyväksi arvoksi noin 5,8 miljardia euroa. Stora Enson koko markkina-arvo on noin kahdeksan miljardia euroa ja velat mukaan laskema yritysarvo (EV) noin 11,7 miljardia euroa.
Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen piti heinäkuisessa tuloskommentissaan Stora Enson p/e-lukua korkeahkona.
”Arvostuksen suhteen pelataan kuitenkin erikoistilannetta, sillä konkreettisen jakautumissuunnitelman takia yhtiötä pitäisi mielestämme hinnoitella myös osien summan kautta”, Antti Viljakainen kirjoitti.
Samansuuntaisesti kulkevat nyt muidenkin analyytikoiden arviot. Suosituksista 55 prosenttia on suoria ostosuosituksia ja lisää-suositukset nostavat positiivisten arvioiden määrän 70 prosenttiin.
Erikoistilanne perustelee sitäkin, että Stora Enson osakkeen hinta on nyt tulosperusteisesti korkeammalle arvostettu kuin UPM:n osakkeen hinta.
Yllä olevassa taulukossa on mukana Stora Enson molemmat osakesarjat. Tänä vuonna äänivaltaisemman A-osakkeen hinta on ollut jälleen jonkin verran kalliimpi kuin vaihdetumpi R-osake, enimmillään yli 10 prosenttia. Viime vuonna hintaeroa ei juuri ollut.
Analyytikot varoittavat luottamasta liikaa osien summaan perustuvaan arvostukseen. Aliarvostuksen purkautuminen edellyttää yleensä yritysjärjestelyjä, joiden toteutuminen ei ole varmaa.
Toisaalta taseperusteisella arvostuksella Stora Enso näyttää nyt kuitenkin edulliselta, koska metsissä on arvoa.
Kaupat vapautuvat ahdingosta
Aiemmin Stockmannina tunnetun Lindexin pitkä yrityssaneeraus saatettiin muodollisestikin lopulliseen päätökseen elokuussa.
Ylimääräisen päällystakin riisuminen antaa Lindexille nyt uudet mahdollisuudet strategisiin liikkeisiin. Sijoittajia kiinnostaa sekin, että yhtiö voi nyt maksaa myös osinkoa. Tärkeä yhtiön tavaratalotoiminta on ollut strategisessa selvityksessä kaksi vuotta.
Stockmannia seurasi aikanaan enimmillään jopa kuusitoista analyytikkoa. Nyt yrityssaneerauksessa ja muuttuneessa kilpailutilanteessa murjottua Lindexiä seuraavat vain OP:n ja Inderesin analyytikot.
Analyytikoiden tavoitehinnat osakkeelle ovat 3,40 ja 3,50 euroa. Analyyseissä väläytellään kuitenkin yli neljän euron osaketta, jos yhtiö onnistuu luopumaan tavarataloista.
Pitkään ongelmista kärsinyt Verkkokauppa.com on onnistunut tänä vuonna yllättämään analyytikot ja sijoittajat parantuvilla myyntikatteilla ja odotettua paremmilla tuloksilla. Yhtiö on voittanut markkinaosuutta ja löytänyt kasvun eväitä myös Ruotsista.
Verkkokauppa.com on myymässä kuluttajarahoitusliiketoimintaansa Norion Bankille. Noin 34 miljoonan euron alustavan kauppahinnan odotetaan kääntävän Verkkokauppa.comin nettovelat nettokassan puolelle. Tämä tuo yhtiölle huomattavasti lisää liikkumavaraa.
Mediaankin liittyy järjestelyodotuksia
Pörssissä noteeratun mediayhtiö Ilkan omistusten yli 120 miljoonan euron Alma Media -omistus ylittää selvästi Ilkan oman 98 miljoonan euron markkina-arvon.
Ilkka onkin omistuksiinsa verrattuna samaan tapaan aliarvostettu kuin Stora Enso.
”Arvon purkautumista voi joutua odottamaan, mutta loppuvuonna päätettävä hallintorakenteen päivitys ja osakesarjojen yhdistyminen voisi toimia tälle mahdollistajana”, Inderesin analyytikot Roni Peuranheimo ja Petri Gostowski kirjoittivat Ilkan puolivuosikatsauksen analyysissä.
Ilkkaa seuraa tällä hetkellä vain Inderes.
Kauppalehteäkin kustantavan Alma Median suurimmat omistajat ovat kustannusosakeyhtiö Otava 38,0 prosentilla ja Heikki Herlinin Mariatorp 19,0 prosentilla. Ilkan osuus on 10,9 prosenttia.
Ilkka sopi keväällä medialiiketoimintojen yhdistämisestä Kalevan kanssa. Sopimuksen jälkeen Ilkka omistaa Kaleva365:stä 35 prosenttia. Jatkossa Ilkan oma liiketoiminta on markkinointi- ja teknologiapalveluita ja medialiiketoiminta raportoidaan osakkuusyhtiönä. Painopalveluista Ilkka luopui jo vuonna 2023.
Ilkka valmistelee mahdollista yhtiöjärjestyksen muutosta, joka mahdollistaisi yhtiön kahden osakesarjan yhdistämisen. Asia pitäisi päättää ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka on tarkoitus kutsua koolle 30. marraskuuta.
Suunnitelman mukaan yhtiön I-sarjan osakkeenomistajille toteutettaisiin mahdollisesti suunnattu maksuton osakeanti kompensoimaan osakelajien yhdistämisestä aiheutuvaa äänioikeuksien menettämistä. I-sarjan osakkeen hintaero II-sarjan osakkeeseen verrattuna onkin leventynyt tämän vuoden aikana.
Tulevaisuuden unelmat hinnoissa
Ohjelmistoyhtiö Qt Groupin osake on näyttänyt aina kalliilta, Kauppalehden analyytikko Viljo Hautala huomauttaa. Kyseessä on Helsingin pörssissä harvinainen korkean kasvun yhtiö.
”Omaan historiaansa verrattuna Qt Groupin arvostus näyttää jopa houkuttelevalta. Alkuvuosi on ollut yhtiölle haastava ja kauppasodan vaikutus saattoi olla odotettua suurempi. Analyytikoiden ennusteet näyttävät kuitenkin, että kasvunäkymät ovat pitkällä aika välillä yhtä hyvät notkahduksesta huolimatta”, Hautala sanoo.
Qt Groupin osakkeen vuoristorata on sekä rikastuttanut että köyhdyttänyt suomalaisia kotitaloussijoittajia. Jopa 30–50 prosentin kasvu takavuosina on tasaantunut 15 prosentin korville. Yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle 10–20 prosentin liikevaihdon kasvua vertailukelpoisin valuutoin.
Dollarin heikentyminen vaikuttaa raportoitavaan liikevaihtoon, ja analyytikot pitävät yhtiön kasvunäkemystä muutenkin optimistisena. Konsensusennuste on nyt kuuden prosentin kasvu. Kukaan analyytikoista ei odota liikevaihdon laskua. Kuuden prosentin kasvukin tarkoittaa loppuvuodelle aika hyvää onnistumista, sillä puolen vuoden liikevaihdon kasvu oli raportoituna 0,1 prosenttia ja vertailukelpoisin valuutoin 1,4 prosenttia.
Qt Groupilla on jo vankasti näyttöä kannattavasta kasvusta, toisin kuin esimerkiksi lääkekehitysyhtiöillä. Haaveet määrittävät erityisen selvästi lääkekehittäjä Faronin ja lääketeknologiayhtiö Nanoformin osakkeiden arvostusta.
Yhtiöt eivät ole vielä koskaan tehneet voitollista tulosta eikä nykyliikevaihdollakaan voi vielä kehua. Siten perinteisimmät arvostusmittarit pysyvät käytännössä mykkinä näille yhtiöille.
Nanoformin teknologian tarkoituksena on mahdollistaa uusien lääkkeiden kehittäminen ja parantaa jo olemassa olevien lääkkeiden tehoa pienentämällä lääkeaineiden hiukkaskokoa. Yhtiöllä on jo liikevaihtoa, joka kertyy tuoteaihioiden ensimmäisiin etappimaksuihin.
Nanoform kertoi kesäkuussa käynnistäneensä tutkimukset Nanoenzalutamidella ja solmineensa ensimmäiset lisenssi- ja toimitussopimukset Saksassa. Tarkoituksena on parantaa Pfizerin ja Astellaksen eturauhassyövän hoitoon tarkoitettua enzalutamidia. Nanoform on yrittänyt parantaa lääkettä siten, että neljän tabletin sijaan potilas tarvitsisi vain yhden tabletin. Tämä olisi ensimmäinen markkinoille tuleva Nanoformin teknologialla parannettu lääke.
Jos teknologia onnistuu, analyytikot odottavat Nanoformille ripeää kasvua lähivuosina. Kannattavaa liiketoiminta olisi kuitenkin vasta useamman vuoden kuluttua. Sijoittajien kannalta mielenkiintoinen mahdollisuus olisi yhtiön osto osaksi suurempaa kokonaisuutta.
Lääkekehittäjä Faronin johto on väläytellyt aika ajoin ison kaupallisen kumppanin tulosta mukaan verisyöpälääke Bexmabin kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Faronilla on ollut aiemmin myös muita lääkeaiheita, joista on kertynyt takavuosina hieman liikevaihtoakin. Nyt liikevaihtoa ei ole, mutta lääkeaihion tutkimukset ovat edistyneet lupaavasti.
Faronin analyytikkoseuranta on laventunut tänä vuonna kahdesta viiteen. Analyytikoiden tavoitehintojen haarukka 2,50–12,00 euroa kuvaa hyvin vaikeutta yhtiön käyvän arvon arvioinnissa.
Onnistuessaan Faronin lääkeaihiolla voi olla mahdollisuudet globaalisti myytäviin lääkkeisiin, joilla olisi miljardiluokan liikevaihto. Edelleen on kuitenkin mahdollista myös hankkeen epäonnistuminen.
