Yugo-automerkkiä ja sen kotimaata Jugoslaviaa yhdisti se, että molemmat olivat herkkiä hajoamaan moniin osiin. Jugoslavia hajosi lopullisesti 90-luvulla ja katosi kartalta itsenäisenä valtiona. Yugo sinnitteli hieman pidempään, mutta kun senkin tuotanto päättyi vuoteen 2010 mennessä, piti merkin olla yhtä lopullisesti historiaa kuin kotimaansa.
Lopullisesti siksi, että harvalla oli Yugoista kovin hyvää sanottavaa. Suomi on Lada-vitsien luvattu maa, mutta Yugolla on maine vielä Ladaakin huonompana automerkkinä. Suomalaisille Yugo saattaa olla vieras, mutta tutumpi on sen valmistaja Zastava, jonka lisenssillä valmistamia Fiat-kopioita myytiin Suomessakin.
Ei Yugosta mitään premium-merkkiä ollut koskaan tarkoitus tehdä. Ladan ja muiden itäautojen tavoin sitä tuotiin markkinoille hinta edellä. Halvalla ei ehkä saa hyvää, mutta Yugon kohdalla halvalla ei lopulta tainnut saada edes kohtalaista. Yugon autoissa rajuin kritiikki kohdistui designiin, turvallisuuteen ja luotettavuuden – tai tarkemmin sanottuna kaikkien noiden lähes täydellisen puuttumiseen.
Hyvän lähtölaukauksen Yugo kyllä sai, sillä amerikkalainen autovaikuttaja Malcolm Bricklin otti tehtäväkseen ryhtyä Yugon esitaistelijaksi ja päätti viedä automerkin Yhdysvaltojen maailman suurimmille automarkkinoille.
Bricklinin meriittilistalla Yugo oli ehkä luonnollinen jatkumo, sillä hänen aiempi saavutuksensa oli Bricklin SV-1, jota markkinoitiin maailman turvallisimpana urheiluautona. Markkinalupaus tosin toteutui vain siksi, että auton omistajat eivät voineet kolaroida, koska autolla oli ylipäätään niin vaikea päästä ajamaan. Moni ei jaksanut nostaa auton 41-kiloisia lokinsiipiovia, ja jos sisään pääsikin, niin valitettavan usein autot eivät vain toimineet.
Bricklin oli tehnyt kolmella aiemmalla autoyrityksellään konkurssin, mutta usko oli vahva, että ehkä neljäs kerta toden sanoo.
Yugo Koral -mallin valmistus oli aloitettu 1980. Vuonna 1985 Bricklin alkoi viedä juuri näitä autoja Yhdysvaltoihin. Halvat autot kiinnostivatkin aluksi, mutta lupaavasti käynnistynyt myynti laski nopeasti, kun totuus autojen laadusta alkoi selvitä kuluttajille.
Yugon maine ryvettyi lopullisesti 22. syyskuuta 1989, kun Michiganin valtavalla Mackinac Bridge -riippusillalla tapahtui erikoinen onnettomuus. 31-vuotias nainen oli menettänyt Yugonsa hallinnan ja auto oli oudolla tavalla sinkoutunut sillan korkeiden kaiteiden yli ja pudonnut kymmenien metrien matkan syvään järveen.
Kuljettajan kuolemaan johtanut onnettomuus herätti runsaasti kiinnostusta. Vuonna 1957 valmistunut Mackinac Bridge oli ollut valmistuessaan maailman pisin riippusilta, mutta koskaan aikaisemmin ei auto ollut lentänyt yli kaiteiden.
Nopeasti alettiin epäillä, oliko onnettomuuspäivän myrskytuulella voinut olla vaikutusta tapahtumiin. Yugo oli todellakin altis tuulelle, sillä laatikkomaisen auton sivupinta-ala oli suuri, mutta samalla auto painoi vain alle 900 kiloa.
”Auto oli kuin paperinpala, jonka tuuli pyyhkäisi pois”, eräs onnettomuuden silminnäkijä kuvaili.
Lopulta tutkimuksissa nähtiin onnettomuuden tärkeimmäksi syyksi kuljettajan ajama ylinopeus, vaikka tuulen vaikutustakaan ei voitu sulkea pois. Yugon mainehaitta oli joka tapauksessa pysyvä.
Yugon USA:n valloitus päättyi lopullisesti 1992.
Mutta Yugo-vitsit jäivät.
”Miksi kutsutaan Yugoa, jossa on kaksi pakoputkea? Kottikärryiksi”
”Mihin on menossa Yugo, jonka rengas on puhjennut? Lunastukseen”
”Miksi Yugossa on lämmitettävä takalasi? Että sormet eivät jäädy autoa työntäessä”
”Miksi Yugon omistaja ei tarvitse karttaa? Autolla ei koskaan pääse niin kauas, että voisi eksyä”
”Miksi Yugo-myymälä on aina mäen päällä? Että autoja ei voisia palauttaa sinne”
Car and Driver -lehti muisteli noita vitsejä 2010, jolloin se julisti Yugon maailman huonoimmaksi automerkiksi.
Lopulta juuri tuo huonous on pitänyt merkin nimen elossa, sillä se on luonut Yugolle kulttimaineen pienen harrastajapiirin keskuudessa.
Todella pienen piirin.
Metro kertoo, että Britanniassa oli vuonna 2018 enää vain 19 rekisteröityä Yugoa. Vuonna 2025 jäljellä on yhdeksän. Suomessakaan Yugot tai Zastavat eivät juuri katukuvassa loista. Artikkelin kirjoitushetkellä maan suurimmassa käytettyjen autojen markkinapaikassa Nettiautossa on myynnissä vain kaksi Zastavaa. Niistäkään kumpikaan ei ole enää tieliikennekelpoisessa kunnossa. Yugoja ei ole myynnissä ainuttakaan.
Yugojen hiljaa jatkunut sukupuuttoon kuoleminen on kuitenkin tulossa päätökseensä, sillä kaikista maailman kadonneista automerkeistä juuri se huonoimmaksi julistettu eli Yugo saattaa tulla takaisin.
Metro kertoo, että serbialainen professori Alekasandar Bjelic on hankkinut itselleen oikeudet Yugon nimeen ja suunnittelee, että Belgradin vuoden 2027 autonäyttelyyn mennessä hänellä on valmiina prototyyppi uudesta Yugosta. Bjelic esitteli auton pienoismallia jo tänä keväänä autoalan tapahtumassa Münchenissä.
Aidossa Yugo-hengessä Bjelic ei mieti autoon sähkö- tai hybridivoimalinjoja tai muita nykyajan ihmeellisyyksiä, vaan auto palaa ehtana bensiinikäyttöisenä polttomoottoriversiona. Todellista luksusta lupaillaan ostajille siinä mielessä, että tarjolle tulisi myös automaattivaihteinen versio.
