Säätiöt ovat merkittäviä omistajia Helsingin pörssissä. Omistajatietopalvelu Holdingsin mukaan pelkästään pankkikonserni Nordean säätiöomistajien määrä on 191. Säätiöt omistavat noin kuusi prosenttia Nordean kaikista osakkeista.
Suurempiakin lukuja löytyy – esimerkiksi Oma Säästöpankista, oppimateriaali- ja mediayhtiö Sanomasta, oluesta tunnetusta Olvista, pakkausmateriaaliyhtiö Huhtamäestä ja kiinteistöpalveluyhtiö Luoteasta.
Kaikkien edellä mainittujen suurimpana omistajana on säätiö. Esimerkiksi Sanomassa säätiöiden omistusosuus osakkeista on 30 prosenttia ja suurin omistaja on Jane ja Aatos Erkon säätiö 24 prosentilla.
”Vakaat, ennustettavat ja mielellään nousevat osingot ovat säätiöille elintärkeitä”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Nils Ittonen sanoi haastattelussa viitaten osinkojen merkitykseen avustusten maksamisen kannalta.
Pörssiyhtiön omistuspohjalla on merkitystä, koska suurimmat omistajat vaikuttavat esimerkiksi voitonjakopolitiikkaan. Avokätisellä osinkopolitiikalla voidaan myös houkutella säätiöitä sijoittajiksi.
Jos säätiöt siis tarvitsevat ja haluavat osinkoja.
Mielikuvat säätiöiden osinkointoilusta ovat liioiteltuja, Suomen Kulttuurirahaston varainhoitaja Tommi Tähtinen sanoi Talouselämän haastattelussa. Rahaa voidaan irrottaa apurahoihin myymällä osuuksia vaikkapa kansainvälisistä rahastoista.
Kysymys osinkojen merkityksestä säätiöille on tärkeä avustusten saajien kannalta. Säätiöiden edunvalvontajärjestö Säätiöt ja rahastot ry:n mukaan sen jäsenet jakoivat tukea yhteensä 594 miljoonalla eurolla vuonna 2024.
Millaisia säätiöitä Helsingin pörssissä on omistajina ja mihin ne sijoittavat?
Yli miljardin edestä sijoituksia
Koneen säätiö erottuu muista säätiöistä sijoitusten markkina-arvon perusteella. Yli miljardin euron sijoituksia voi verrata Suomen valtion sijoitusyhtiön Solidiumin yli yhdeksän miljardin euron pottiin Helsingin pörssistä.
Koneen säätiön sijoitukset ovat Herlinien sukuun linkittyvissä yhtiöissä eli hissiyhtiö Koneessa ja kahdessa konepajassa, Kalmarissa ja Hiabissa.
Kone jakaa tyypillisesti runsaasti osinkoja suhteessa tulokseensa. Kalmar irtosi taannoin Cargotecista, ja Cargotec puolestaan muuttui Hiabiksi. Hiabin osingonjakosuhde oli viime vuonna korkea, mutta Kalmarin matalampi.
Koneen säätiö jakoi 67 miljoonalla eurolla apurahoja, palkintoja ja lahjoituksia viime vuonna. Pelkästä Koneesta säätiö sai osinkoja 28 miljoonaa euroa.
Ruotsinkielistä kulttuuria edistävä SLS omistaa Helsingin pörssistä 19 yhtiötä 600 miljoonan euron arvosta. Markkina-arvoltaan suurimmat sijoitukset ovat Nokia, Nordea, Sampo, UPM ja Wärtsilä.
Nokiaa lukuun ottamatta kaikki ovat tunnettuja osingoista.
Vaikka säätiö omistaa runsaasti osinkoyhtiöitä, osingot eivät ole keskeisessä roolissa säätiölle, toimitusjohtaja Björn Teir kommentoi Hufvudstadsbladetille.
Suomen kulttuurirahaston 566 miljoonan euron sijoitukset ovat 16 yhtiössä, joista suurimmat tarjoavat vakaata osinkovirtaa: Huhtamäki, Wärtsilä, Nordea, UPM ja Orion.
Monella säätiöiden runsaasti omistamilla yhtiöillä on pitkä historia säätiöiden kanssa. Olvin suurin omistaja on Olvi-säätiö, jonka perusti panimon pääomistaja E. W. Åbergin vaimonsa Hewdwig Åbergin kanssa vuonna 1955.
Esimerkiksi Koneen ja Jane ja Aatos Erkon säätiön kohdalla omistajasuku on myös säätiöiden perustamisen taustalla. Erilaisiakin tarinoita löytyy. Esimerkiksi lääketeknologiayhtiö Nanoformin juuret ovat Helsingin yliopistossa.
Herlinin säätiö tukee Nordea-aktivisteja
Säätiöt tukevat esimerkiksi tieteen, taiteen ja kulttuurin harjoittajia, mutta joukkoon mahtuu erikoistuneempia tahoja.
Sigrid Juseliuksen säätiö tukee lääketieteen tutkimusta. Esimerkiksi rintasyöpää tutkivan Turun yliopiston dosentti Emilia Peuhu on saanut säätiöltä tukia sadoilla tuhansilla euroilla.
Peuhu on säätiön mukaan sanonut, että työn jatkuminen riippui säätiön rahoituksesta.
Tiina ja Antti Herlinin säätiö keskittyy pitkälti terästuotantoon, jossa ei ole käytetty fossiilista polttoainetta. Säätiö on tukenut esimerkiksi kansalaisjärjestö Action Aid Denmarkin sisällä toimivaa Nordic Center for Sustainable Financea.
Kansalaisjärjestö on ajanut myös öljy-yhtiöiden rahoitushanojen kiristystä. Tuore esimerkki on Nordean yhtiökokouksesta viime viikolta.
Brita Maria Renlundin muistosäätiö keskittyy lapsiin ja nuoriin. Viime vuonna säätiö tuki esimerkiksi Suojellaan lapsia ry:n projektia, jonka tarkoitus on suojella lapsia seksuaaliselta väkivallalta.
Parhaan vastauksen osinkojen merkityksestä säätiöille ja niiden jakamille avustuksille saanee säätiöiden etujärjestö Säätiöt ja rahastot ry:ltä.
”Osinkojen merkitys säätiöille vaihtelee. Perinteisesti osingot ovat olleet keskeinen ja melko vakaa tulonlähde, koska ne tarjoavat kassavirtaa ilman, että säätiön tarvitsee realisoida omistuksiaan”, etujärjestön asianajaja Martin Löfman vastaa.
Hänen mukaansa viime vuosina yhä useampi säätiö on siirtynyt kohti laajempaa kokonaistuottoajattelua, jossa tuotto muodostuu sekä osingoista että sijoitusten arvonnoususta.
Säätiöt ovat voineet alkaa pienentää riskejä hajauttamalla, Löfman arvioi. Vielä hetki sitten valiteltiin miten huonosti Helsingin pörssi on kehittynyt muihin verrattuna.
Jos osingot eivät ole säätiölle keskeinen rahoituslähde, avustuksia voidaan rahoittaa realisoimalla sijoituksia.
