Aseyhtiöt ovat menestyneet hyvin Venäjän uhan ja Euroopan suunnittelemien puolustuspanostusten myötä. Esimerkiksi saksalainen Rheinmetall oli noussut toissa viikon tiistaihin mennessä 134 prosenttia tänä vuonna ja kolmen vuoden aikana 584 prosenttia.
Kolme vuotta sitten sijoitettu 2 000 euroa olisi nyt 13 680 euroa ilman osinkoja.
Puolustusalan pörssilistatuilla rahastoilla olisi myös tienannut. Esimerkiksi Vaneckin vuonna 2023 perustama rahasto on noussut noin 126 prosenttia kahdessa vuodessa eli 2 000 euron sijoitus olisi nyt 4 520 euroa.
Puolustusala alkaa kuitenkin olla hintava esimerkiksi p/e-luvulla tarkasteltuna. Mikä on ala, johon sijoittamalla voisi saada samankaltaisia tuottoja?
Kauppalehden haastattelemat salkunhoitajat eivät ole varmoja, voiko tällaista alaa löytää, mutta yksityissijoittaja Jarmo Frimanille kysymys ei tuota päänvaivaa.
”Tuohon on selkeä vastaus.”
Kulta ja kultakaivokset.
”Trumpin toiminta ajaa USA:n taantumaan ja valtionlainojen korot korkeammalle suurella todennäköisyydellä. Keskuspankki Fed tulee korkealla todennäköisyydellä apuun harjoittamalla korkokäyräkontrollia eli dollari tulee olennaisesti alas.”
Näkemyksen ymmärtäminen kaivannee selvennystä.
Yhdysvaltojen talous paineessa
Trumpin kauppasodan alun jälkeen USA:n talouskasvuennusteita on laitettu uusiksi. Selvitäkseen tilanteesta liittovaltiolla voi olla tarve lisätä velanottoa huomattavasti. Friman ajattelee, että Fed voisi auttaa velkakustannusten hillitsemisessä.
Valtiot ottavat lainaa laskemalla liikkeelle vuotuista korkoa maksavia joukkovelkakirjoja. Sijoittajat myyvät ja ostavat näitä jälkimarkkinoilla, joissa tuottotaso vaihtelee: jos hinnat laskevat, tuotto nousee, koska vuotuista korkoa saa aiempaa halvemmalla.
Korkokäyräkontrollilla Fed esimerkiksi asettaisi 10-vuotiselle lainalle vaikkapa neljän prosentin tuottotason rajan lainojen kustannusten hillitsemiseksi. Kun uusia lainoja tarjotaan, niiden on hyvä tarjota vanhoja parempaa tuottoa kysynnän takaamiseksi.
Jos vanhojen lainojen tuottotasot alkaisivat nousta myyntipaineessa, Fed ostaisi lainoja niin paljon, ettei tuottotason raja ylity. USA:n lainoja on myyty jo runsaasti ja tuottotasot ovat nousseet, kun sijoittajat ovat esimerkiksi kyseenalaistaneet niiden turvallisuutta.
”Korkomarkkinat voivat häiriintyä entisestään, jos esimerkiksi Kiina haluaisi kiusaksi alkaa myymään Yhdysvaltojen lainoja”, Friman sanoo.
USA:n lainoilla käydään kauppaa dollareilla. Jos Fed alkaisi ostaa lainoja reippaasti, dollareiden määrä taloudessa lisääntyisi eli arvon pitäisi laskea. Kulta on ikiaikainen turvasatama, jota ei voi printata rahan tavoin, Friman toteaa.
Kullalla käydään kauppaa dollareissa. Kun dollari heikkenee, kullan hinta on ulkomaalaisille aiempaa halvempaa, mikä voi lisätä kysyntää ja ajaa hintoja ylös.
”Isoja rahastoja”
Korkokäyräkontrolli ei ole Fedille tyypillistä rahapolitiikkaa. Fed teki sitä esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan, kun liittovaltio tarvitsi kipeästi rahoitusta. Japanin keskuspankki on tehnyt tätä vielä tällä vuosituhannella.
Frimanin näkemystä voi pitää rohkeana. Hän kuitenkin uskoo tähän, ja se on hänelle yksi syy sijoittaa kultaan esimerkiksi rahastojen ja osakkeiden kautta.
Kovin syvällisesti Friman ei ole tutkinut, mitä kaikkea etf:ien laajassa valikoimassa on tarjolla, mutta muutama tapaus on hänelle riittävän tuttu.
”Vaneckin Goldminers ja Junior Goldminers ovat vakiintuneita toimijoita ja isoja rahastoja”, Friman toteaa ja kertoo sijoittaneensa jälkimmäiseen.
Kultaan suoraan sijoittavat etf:t ovat myös vaihtoehto. Osakepoimintana Friman mainitsee Agnico Eagle Minesin, jota hän kertoo itse ostaneensa.
”Se on ehkä turvallisin tällä hetkellä. Yhtiön toiminta-alueet ovat turvalliset. Kaivokset eivät ole Afrikassa vaan Suomessa, Kanadassa ja USA:ssa. Lisäksi yhtiöllä on hyvä kustannusrakenne.”
Aktialla rahastoihin sijoittavaa rahastoa hoitava Patrik Moring sanoo, että Frimanin näkemyksessä on ideaa. Kullan hinta on noussut ja Yhdysvaltojen pidempiin valtionlainoja myytiin reippaasti kauppasodan alkamisen jälkeen.
”Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Kiina dumppaa lainoja vastauksena tulleihin. Mutta kuinka pitkäaikainen tilanne on ja pysyykö kullan hinta korkealla?” Moring pohtii.
Jos pitkien lainojen ostolakko jatkuisi pitkään ja dollarin reservistatus murenisi, Fedin voi alkaa olla pakko ostamaan pitkiä lainoja, Moring arvioi. Skenaariossa on kuitenkin paljon muuttujia matkassa.
Moring etsisi kovia tuottoja infrarakentamisesta ja uusiutuvasta energiasta.
Infrastruktuuri kuntoon
”Nämä ovat aloja, joihin satsataan puolustusalan tavoin. Infrastruktuuriin kuten teihin, siltoihin ja tietoliikenteeseen ei ole satsattu pitkiin aikoihin, ja ne alkavat olla monin paikoin vanhentuneita”, Moring perustelee.
Esimerkiksi Saksa päätti 1 000 miljardin dollarin tukipaketista, josta puolet aiotaan käyttää infrarakentamiseen ja tästä 20 prosenttia uusiutuvan energian hankkeisiin.
Ongelmana kuitenkin on, miten havaintoa voi hyödyntää sijoituksissa.
”Euroopan teollisuussektorissa on varmasti monia hyötyjiä. Sektorin arvostus ei ole ihan halvimmissa tasoissaan, mutta mediaanitasolla historiaan nähden.”
Toinen houkutteleva luokka on eurooppalaiset pienet ja keskisuuret yhtiöt. Arvostus on viimeksi ollut näillä tasoilla finanssikriisissä, ja suhteessa osakemarkkinoihin arvostus on edullinen. Koronan jälkeen arvotus nousi, mutta korkojen nousu iski sektoriin.
Teollisuuteen pääsee käsiksi Stoxx Europe 600:n teollisuusyhtiöitä seuraavilla etf:llä, joita tarjoavat esimerkiksi iShares ja Amundi. Pienempiä yhtiöitä löytyy esimerkiksi Frankfurtin pörssin Dax-indeksin kyseisiä yhtiöitä seuraavista indeksirahastoista.
Moring ei kuitenkaan usko, että nämä rahastot nousevat puolustusalan rahastojen tavoin, koska indekseissä on mukana yhtiöitä hyvin eri sektoreilta. Kovia nousuja voisi löytyä yksittäisistä osakkeista, mutta näitä rahastoasiantuntija ei lähde veikkailemaan.
Ero kuin yöllä ja päivällä
Osakepoimintaa harjoittavan Proprius Partnersin salkunhoitaja ja toimitusjohtaja Niko Fagernäs uskoo myös eurooppalaiseen infrastruktuuriin ja energiaan, mutta hänkään ei usko toimialojen nousevan kokonaisuudessaan kuten puolustusalan.
”Niihin ei tule samanlaista kansallista hurmosta kuin aseista. Puolustukseen ei satsattu yli 20 vuoteen, mutta seuraavien vuosien aikana siihen tullaan kaatamaan biljoonia euroja. En näe, että samanlaista yön ja päivän kaltaista muutosta tulee”, Fagernäs sanoo.
Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin viime vuonna julkaistussa raportissa todetaan, että Euroopan on investoitava vuosittain satoja miljardeja puolustukseen ja kriittiseen infrastruktuuriin kilpaillakseen USA:n ja Kiinan kanssa.
”Kriittinen infrastruktuuri tarkoittaa esimerkiksi datainfrastruktuuria. Kuka omistaa datat, missä serverit ovat ja kuka niitä hallinnoi ja huoltaa? Energia on iso teema seuraavat kymmenen vuotta, mutta se on vaikea sijoituskohde esimerkiksi siksi, ettei ole selvää, mikä teknologia tulee voittamaan.”
Ukrainan sodassa on huomattu, että hyökkäys Zaporižžjan kaltaiseen yksittäisen voimalaan tuottaa ongelmia, minkä takia energian varastointi ja siirtäminen varastoista eteenpäin kuluttajille on tärkeää, Fagernas ajattelee.
Yksittäisten osakkeiden poimimisen hänkin kokee vaikeaksi, jos etsitään aseteollisuuden kaltaisia tuottoja. On vaikea sanoa, keille investointirahat satavat.
”Infrastruktuuriteeman sisällä on paljon eri hevosia, jotka voivat hyötyä investoinneista. SSAB on yksi Euroopan puolustukselle yksi suurimpia terästoimittajia. Lisäksi yhtiön teräs on tärkeää infran rakentamisessa. Datakeskusten rakentamisessa mukana oleva Siemens voi olla tosi hyvä. Mutta ei kumpikaan näistä tule satumaisesti nousemaan.”
Missä on kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa?
Fonditan salkunhoitaja Markus Björkstén on Fagernäsin kanssa samoilla linjoilla: puolustusteollisuuden nousu on melko ainutlaatuinen tapahtuma.
”Vastaavaa tilannetta tuskin tulee muissa teemoissa. En usko, että missään joudutaan niin nopeasti ja aggressiivisesti investoimaan”, Björkstén toteaa.
Suhteellisen kovien tuottojen metsästäjille hänellä on kuitenkin idea.
”Kun miettii tulevaisuuden sijoitusteemoja, on mietittävä, missä saattaa muodostua selvä epätasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä. Puhdas vesi on hyvin todennäköisesti tällainen hyödyke globaalisti.”
Hän viittaa esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen entisen puheenjohtajan Kőrösi Csaban kommenttiin, jonka mukaan makean veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonta 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Björksténin mukaan kasvava väestö ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat tähän merkittävästi. Monet toimialat käyttävät tuotannossa myös runsaasti vettä kuten kemikaali-, maatalous-, juoma- ja puolijohdeteollisuus.
Salkunhoitaja on perehtynyt aiheeseen, koska kaksi Fonditan rahastoa sijoittavat osan rahoistaan kyseiseen teemaan. Sijoituskohteita ovat esimerkiksi veden puhdistamiseen ratkaisuja tarjoavat amerikkalaiset Xylem ja Ecolab.
Hän ei lähde nimeämään kilpailijoiden rahastoja. Kyseiseen teemaan sijoittavia pörssilistattuja rahastoja kuitenkin löytyy esimerkiksi iSharesilta ja Amundilta, jotka molemmat ovat sijoittaneet muun muassa Xylemiin.
