News and blogs

Euroopan unionin suunnitelma kieltää niin sanotut pfas-kemikaalit eli "ikuisuuskemikaalit" herättää huolta lääketeollisuudessa.

Tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin toimitusjohtaja Lars Fruergaard Jørgensen on varoittanut, että ehdotettu kielto uhkaa lääkkeiden valmistusta Euroopan unionin alueella. Novo Nordisk on markkina-arvoltaan Euroopan suurin lääkeyhtiö. Yhtiö tunnetaan erityisesti lihavuuden ja diabeteksen hoitoon käytettävistä lääkkeistään Wegovy ja Ozempic.

”Me joudumme lopettamaan lääkkeiden tuotannon EU:ssa”, Fruergaard Jørgensen kirjoitti Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille syyskuussa 2024 lähettämässään sähköpostissa.

Fruergaard Jørgensenin viesti tuli julkisuuteen kansalaisjärjestö Corporate Europe Observatoryn kautta, ja siitä uutisoi alun perin tanskalainen Ing.dk. Ruotsalainen teknologialehti Ny Teknik julkaisi myöhemmin käännöksen artikkelista.

Fruergaard Jørgensen kirjoitti viestin Eurooppalaisen lääketeollisuuden etujärjestön EFPIA:n puheenjohtajana, mutta hän edustaa samalla myös Novo Nordiskia.

Tutkivaan journalismiin keskittyvän tanskalaisen Investigative Reporting Denmark -sivuston mukaan Fruergaard Jørgensen varoitti lisäksi, että mikäli pfas-rajoitus toteutuu esitetyssä muodossa, suurta osaa keskeisistä lääkkeistä ei ole enää saatavilla.

Vaihtoehtoja rajallinen määrä

Myös suomalainen lääkeyhtiö Orion kertoo käyttävänsä pfas-yhdisteisiin kuuluvia materiaaleja sekä ihmis- että eläinlääkkeissään. Ehdotettu kielto aiheuttaisi yhtiön mukaan merkittäviä haasteita lääkealalle.

”Vaikka vaikuttaville lääkeaineille on olemassa poikkeus, ehdotettu rajoitus kattaa paitsi vaikuttavat aineet myös fluoratut rakennusosat, liuottimet, katalyytit, välituotteet ja pakkausmateriaalit, jotka ovat olennainen osa lääkkeitä. Nämä yhdisteet ovat välttämättömiä turvallisten ja tehokkaiden lääkkeiden valmistuksessa, ja niiden muuttaminen voi mitätöidä sääntelyhyväksynnät”, Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme sanoo.

Orion kertoo kehittävänsä jatkuvasti vaihtoehtoisia ratkaisuja tuotantoonsa ja pyrkii minimoimaan vaikutuksensa ympäristöön. Yhtiö ei kommentoi, voisiko pfas-kielto johtaa myös Orionin osalta lääkkeiden valmistuksen keskeyttämiseen Suomessa.

Yhtiön mukaan suunniteltu kielto voi kuitenkin vaikuttaa joidenkin lääkkeiden tuotantoon ja investointipäätöksiin Suomessa.

”Pfas-kielto yhdistettynä muihin ajankohtaisiin ehdotettuihin direktiiveihin kuten yhdyskuntajätevesidirektiiviin, joka koskee vain lääke- ja kosmetiikkateollisuutta, uhkaa vakavasti lääkkeiden tuotantoa ja tuontia Suomeen. Tämä tulee vaikeuttamaan lääkkeiden saatavuutta entisestään pienellä markkinalla”, Hurme sanoo.

Hänen mukaansa Orion on jo siirtämässä osaa tuotannostaan Suomen ulkopuolelle rinnakkaislääkkeisiin kohdistuvien kustannuspaineiden vuoksi.

”Kehitystyö on kuitenkin pitkäjänteinen ja aikaa vievä prosessi, joten pfas-valmisteista luopuminen lyhyessä aikataulussa ei ole lääketeollisuudelle kovin realistinen tavoite”, Hurme toteaa.

Hänen mukaansa pfas-yhdisteillä on keskeinen rooli lääkealalla, ja yhtiö kannattaa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa laajoja poikkeuksia näiden kemikaalien käytölle.

”Pfas-yhdisteille on tälläkin hetkellä rajoitettu määrä vaihtoehtoja, joten tuemme niiden hallittua käyttöä lääketeollisuudessa tavalla, jolla on minimaalinen ympäristövaikutus”, Hurme sanoo.

Teflon helpottaa valmistusta

Ny Teknikissä julkaistun artikkelin mukaan pfas-yhdisteisiin kuuluvaa ptfe:tä (polytetrafluorieteeniä) käytetään lääkkeiden valmistuksessa esimerkiksi kuljetushihnojen, putkien ja letkujen pinnoitteena parantamaan laitteiden kemikaalinkestoa. Ptfe tunnetaan kuluttajille yleisesti nimellä teflon.

Vettä ja lämpöä hylkiviä pfas-yhdisteitä käytetään artikkelin mukaan myös lääkepakkauksissa ja jopa 20 prosentissa kaikista maailmanlaajuisesti markkinoilla olevista lääkkeistä.

Pfas-yhdisteitä kutsutaan "ikuisuuskemikaaleiksi", koska ne hajoavat äärimmäisen hitaasti ja kertyvät sekä ympäristöön että ihmiskehoon. Rajoituksia on perusteltu sillä, että yhdisteet voivat olla lisääntymismyrkyllisiä, syöpää aiheuttavia tai hormonitoimintaa häiritseviä.

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ehdotus kattaisi noin 10 000 pfas-yhdisteen käytön rajoittamisen. Tammikuussa 2025 julkaistun tiedotteen mukaan tällä hetkellä keskusteluissa on kaksi vaihtoehtoa: täyskielto tai rajoitus siirtymäajalla, mikä antaisi aikaa löytää turvallisia korvaavia aineita.

Orpon hallitus päätti puoliväliriihessään miljardiluokan veronkevennyksistä, jotka koskevat etenkin palkansaajien ansiotuloverotusta, yritysten yhteisöveroa ja kovatuloisten suomalaisten marginaaliverotusta.

Toisaalta hallitus kiristää tiettyjä veroja ja poistaa suosittuja veroetuja.

Hallitus päätti poistaa työhuonevähennyksen sekä työsuhdepyörien veroedun ensi vuoden alusta lähtien.

Nämä veroedut ovat suosittuja. Verohallinnon mukaan vuonna työhuonevähennys on yksi suosituimmista erikseen haettavista veroeduista. Sen saajien lukumäärä oli 391 295 suomalaista vuonna 2023. Vielä suosituimpia olivat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja, työmatkakuluja ja kotitalousvähennystä koskevat veroedut.

Työhuonevähennys on 960 euroa esimerkiksi silloin, jos tekee yli puolet työajasta etätyötä.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Tätä päätöstä ovat ammattiliitot ja vasemmistopuolueet kritisoineet rajusti jo etukäteen.

Toisaalta hallitus selvittää hyvin suositun kotitalousvähennyksen laajentamista kattamaan myös irtaimiston korjaukset.

Kotitalousvähennystä Orpon hallitus supisti jo aiemmin.

Polkupyöräedun suosio on puolestaan kasvanut nopeasti, on Pyöräliitto kertonut. Etua on mediassa kerrottu käyttävän noin 100 000 suomalaista.

Hallituksen uudet esitykset tuulivoimasta vaikeuttavat uusia tuulivoimahankkeita merkittävästi Suomen uusiutuvat -yhdistyksen mukaan.

Ongelmia tuovat erityisesti uudet etäisyysvaatimukset ja kaavoituksen tiukennukset Suomen uusiutuvien toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan.

Puoliväliriihen mukaan tavoitteena on moninkertaistaa Suomen puhtaan sähkön tuotanto ja edistää Suomen asemaa ja kilpailuetua puhtaan energian edelläkävijänä.

Puoliväliriihessä tehdyt tuulivoimaa koskevat linjaukset ovat kuitenkin ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa yhdistyksen mukaan.

Uusi sääntely saattaa jopa estää käytännössä uudet tuulivoimahankkeet. Yhdistyksen mukaan myös Suomen ilmastotavoitteet ja alueiden elinvoima ovat vaarassa.

Edessä vaikeita neuvotteluita

Uudet linjaukset edellyttäisivät, että tuulivoimalat sijoitetaan jatkossa vähintään 2–3 kilometrin päähän asutuksesta. Jo 1,5 kilometrin etäisyys aiheuttaa merkittäviä rajoitteita alalle.

”Suostumusmenettely, jonka mukaan voimalan saa rakentaa maanomistajan luvalla lähemmäs asutusta, mahdollistaa jouston, mutta tulee koskemaan useita maanomistajia ja pahimmillaan tarkoittamaan vaikeita neuvotteluja”, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Puoliväliriihen mukaan etäisyyttä ei noudatettaisi maakuntakaavoituksessa, jossa tuulivoima-alueita voitaisiin sijoittaa tätä lähemmäksi asutusta.

”Puoliväliriihi on vahvistamassa maakuntakaavoituksen roolia. Samalla se siirtää vastuun Suomen vihreän siirtymän edistämisestä maakuntakaavoittajien ja -päättäjien harteille. Mikäli maakuntakaavoissa ei jatkossa merkitä tuulivoima-alueita huomattavasti riihen esittämää etäisyyttä lähemmäksi asutusta, ei maatuulivoimahankkeille löydy Suomesta sopivia alueita”, Mikkonen summaa.

Etenkin Etelä-Suomessa tulee maakuntakaavoittaa kaikki pienemmätkin tuulivoimahankkeet, mikä lisää byrokratiaa ja hidastaa hankkeiden etenemistä.

Nykyisin tuulivoimahankkeiden vaikutukset selvitetään kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Asutuksen ja tuulivoiman välistä etäisyyttä säännellään valtioneuvoston asetuksella tuulivoimaloiden ulkomeluntasosta sekä ympäristöministeriön ohjeella melumallinnuksesta, jotka yhdessä asettavat yhden Euroopan tiukimmista etäisyysvaatimuksista tuulivoimalle.

Myös hallituksen vetyvisio on vaarassa järjestön mielestä, koska tuulivoiman rakentaminen vaarantuu.

Tekniikka&Talous kertoi huhtikuun puolivälissä Pohjois-Karjalan maakunnan sähkönsiirtopullonkaulasta: se on ollut Suomen ainoa maakunta, josta on puuttunut 400 kilovoltin sähkönsiirtoverkko. Lähitulevaisuudessa ongelma väistyy, sillä Suomen hallitus päätti kehysriihessä edistää energiaintensiivisten investointien toteuttamista itäisessä Suomessa huolehtimalla sähköverkkoyhtiö Fingridin investointikyvystä.

Puoliväliriihessä hallitus kirjasi Itä-Suomen 400 kV siirtoyhteyden selvittämisen. Fingrid käynnistää nyt ympäristövaikutusten arvioinnin Huutokoski–Kontiolahti-hankkeelle, jonka tavoitteena on kasvattaa nykyinen 110 kilovoltin yhteys 400 kilovolttiin.

”Kantaverkon eteneminen on erittäin tärkeä asia Pohjois-Karjalalle ja voi laittaa energiainvestoinnit liikkeelle. Jos jatkoaskeleet etenevät, maakunnasta voi tulla Suomen houkuttelevin paikka energiainvestoinneille, datakeskuksille ja muille puhtaan energian investoinneille”, yhteyspäällikkö Jarno Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta sanoo tiedotteessa.

Muita maakuntaliitolle mieleisiä päätöksiä olivat Joensuun ja Helsingin välisen lentoliikenteen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka, Lieksanjoen sillan uusiminen 20 miljoonalla, rajavartiolaitoksen lisäresurssit ja merkittävä määräraha GTK Mintecin toimintaan Outokummussa. GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi esitetään 37 miljoonan euron valtuutta vuodelle 2027.

Lue myös:

Otaniemen Teekkarikylään rakennetaan pitkästä aikaa uusia asuntoja.

Ensimmäinen uusi kerrostalo nousee Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen ”takapihalle”. Aivan Otakaaren viereen rakennettavan talon peruskiven muurausta juhlittiin juuri ennen pääsiäistä.

”Tässä on paikka neljälle talolle joista tämä on ensimmäinen”, kertoo projektipäällikkö Petri Kuusisto Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta.

Tavoitteena on, että kaikki neljä uutta taloa rakennetaan putkeen. Toistaiseksi päätös on tehty vain yhden talon rakentamisesta.

”Esisuunnittelu seuraavistakin asunnoista on olemassa”, Kuusisto sanoo. Rakentamisaikataulu riippuu ennen kaikkea rahoituksesta.

Kaikki neljä uutta tonttia ovat Otakaaren sisäpuolella eli yliopiston puolella, kun aiemmin Teekkarikylä on pysytellyt Otakaaren ja meren välissä. Teekkarikylässä on sekä AYY:n että Helsingin opiskelija-asuntosäätiön taloja.

Muutos on lähestulkoon historiallinen, toteaa myös ylioppilaskunnan kiinteistövastaava Ville Jokela.

”Kylä on ollut tien toisella puolella ja yliopisto tällä puolella, nyt ne lomittuvat”, hän sanoo.

Otaniemessä on opiskelija-asuntoja myös Miestentiellä noin kilometrin päässä kampusalueesta. AYY:n ja Hoasin yhteinen rakennus valmistui vuonna 2019.

Sitä edellinen AYY:n asuintalo rakennettiin Jätkäsaareen vuonna 2017.

”Silloin ei ollut paikkoja täällä”, Kuusisto toteaa.

Otakaaren varrella olevien neljän tontin lisäksi Servinniemestä löytyy Kuusiston mukaan kaksi uutta rakennuspaikkaa.

Teekkarikylän täyttöaste 99 %

Otakaaren projektia on kypsytelty jo kymmenkunta vuotta. Aikaa on kulunut niin asemakaavan muuttamiseen kuin rahoituksen varmistamiseen. Kaikkiaan alueelle on kaavoitettu 26 350 neliömetriä opiskelija-asuntoja.

Uusille asunnoille on tarvetta, sillä Teekkarikylä on suosittu asuinpaikka, onhan se oikeastaan ainoa aito yliopistokampus Suomessa. Kylän täyttöaste on 99 prosenttia, eli kaikki asunnot ovat asuttuja.

”Painotus on meillä Otaniemeen”, toteaa myös Kuusisto.

AYY:llä on yhteensä yli 2 600 asuntopaikkaa, joista 1750 on Otaniemessä. Lisäksi Otaniemessä on useita Hoasin taloja.

Soluja AYY:n Otaniemen taloissa ei ole kuin enää kahdessa, Otakaari 1:ssä ja Jämeräntaival 6:ssa, muut tarjolla olevat asunnot ovat pääasiassa yksiöitä tai kaksioita.

Ylioppilaskunnalla on asuntoja Otaniemen ulkopuolella ainakin Arabianrannassa, Etu-Töölössä, Herttoniemessä, Jätkäsaaressa, Kalliossa, Leppävaarassa, Pitäjänmäellä, Puotilassa, Roihuvuoressa ja Taka-Töölössä.

Osasta ylioppilaskunta aikoo hankkiutua eroon, mutta toistaiseksi kauppoja ei ole syntynyt, Kuusisto kertoo.

Nyt rakennettavaan taloon tulee 153 opiskelija-asuntoa, josta 128 on yksilöitä. Taloon tulee porrastetusti 6 kerrosta ja 3 porrashuonetta.

Rakennukseen tulee teräsbetonirunko ja muuratut julkisivut ja se perustetaan osittain kalliolle, osittain paaluille. Varsinainen sisäänkäynti tulee Otakaaren puolelle.

Taloon asennetaan maalämpö ja 30 kWp:n aurinkovoimala. Valmista pitäisi olla elokuussa 2026.

Maan hallitus selvittää eurooppalaisen raideleveyden laajentamista Suomeen. Se on varannut puoliväliriihessä 20 miljoonaa euroa rahaa selvitykseen, joka tähtää eurooppalaisen raideleveyden ulottamiseen Pohjois-Suomeen.

Suomen rautateillä käytössä on 1524 millimetrin raideleveys. Keskieurooppalainen leveys on 1435 millimetriä.

Nyt käynnistetään eurooppalaisen raideleveyden jatkosuunnittelu Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) sanoo, että Kemi on looginen ensimmäinen kohde raideleveyden jatkamiseksi, koska se on Ruotsin rajaa lähin muu kaupunki kuin Tornio ja siellä on myös satama.

”EU-komission, Nato ja puolustusvoimien mukaan tämä on tärkein sotilaallisen liikkuvuuden hanke Euroopassa”, Ranne sanoi tiedotustilaisuudessa torstai-iltapäivänä.

Radan rakentaminen on hänen mukaansa mahdollista 2030-luvulla. Nyt tarvitaan ensin ratasuunnittelu.

Ranteen mukaan selvityksen aloittamalla Suomi myös oma-aloitteisesti täyttää velvoitettaan EU :n Ten-T-asetuksessa, jossa huolehditaan Euroopan laajuisesta liikenneverkosta.

”Ten-T-asetus on päivitetty viime kesänä. Eurooppalaisten ratojen halutaan siirtyvän eurooppalaiseen raideleveyteen niissä maissa, missä ollaan poikkeavissa raideleveyksissä”, Ranne kertoo.

”Olemme taustoittaneet suunnitelmia pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Kyse ei ole vain sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta, vaan myös elinvoimasta ja kasvusta.”

Ranne arvioi hankkeen toteutumisen olevan vahva kasvutoimi Pohjois-Suomeen. Jo rakentamisvaihe työllistänee paljon väkeä.

Lähtökohtaisesti Kemiin asti suunnittelukustannus on noin 17 miljoonaa. Sen jälkeen kiinnostava osuus on esimerkiksi Rovaniemi-Misi.

Ranteen mukaan Oulu on joka tapauksessa nyt eteläisin kärki, johon eurooppalaista raideleveyttä tässä vaiheessa suunnitellaan.

”Kyseessä hyvin merkittävä historiallinen päätös, vaikka on pätkissä suunniteltava ja rakennettava. Rail Nordica on aika ennennäkemätön ratkaisu”, Ranne sanoo.

Suomen lisäksi muusta Euroopasta poikkeava raideleveys on EU:ssa vain Baltian maissa, Irlannissa sekä Iberian niemimaalla Portugalissa ja Espanjassa.

Huippuvuorten lentokenttä saaren pääkaupungissa Longyearbyenissä on rakennettu ikiroudan päälle. Tai niin luultiin.

Kun 2 300 metrin kiitorata tehtiin 1970-luvun alussa, kukaan ei olettanut, että sen kiinteät perustat alkaisivat joskus sulaa. Ilmaston lämpenemisen vuoksi juuri näin on käymässä.

Turismi on ollut tasaisessa nousussa Huippuvuorilla. SAS ja Norwegian operoivat vuorolentoja Oslosta Longyearbyeniin vuoden ympäri, ja kesällä Huippuvuorille pääsee charterlennoilla suoraan jopa Helsingistä.

”Kesällä meidän on tarkistettava kiitotie huolellisesti joka päivä, koska maa saattaa painua milloin tahansa. Tilanne on pahentunut koko ajan”, kertoo lentokentän johtaja Ragnhild Kommisrud CNN:lle.

”Pidämme tätä varten ylimääräistä henkilökuntaa ja materiaalia täällä lentokentällä”, jatkaa Kommisrud.

Longyearbyenin lentoasema on maailman pohjoisin kaupalliselle liikenteelle avoin lentokenttä. Pieniä kiitoteitä tutkimus- ja sotilaskäyttöä varten on pohjoisempana Kanadan arktisessa saaristossa.

Hiilestä ollaan luopumassa

Huippuvuorten voi sanoa olevan itsekin osaltaan syyllinen ilmaston lämpenemiseen. Saarilla on ollut useita hiilikaivoksia ja saariryhmän oma energiahuolto on perustunut hiilen polttamiseen.

Tämä on nyt muuttumassa. Huippuvuorten suurin hiilikaivos Sveagruva suljettiin 2020. Venäläisten operoima hiilikaivos tosin jatkaa toimintaansa.

Longyearbyenin hiilivoimala suljettiin 2023. Sen tilalla on nyt dieselkäyttöinen voimalaitos. Vaikka laitos toki saastuttaa, sen myötä CO₂-päästöt kuitenkin puolittuivat.

Huippuvuorilla tuotetaan sähköä myös aurinkokennoilla, mutta niillä on ilmeiset haasteensa. Aurinko pysyy horisontin alapuolella noin 2,5 kuukautta vuodesta. Se tosin korvautuu kesällä.