Ruotsalaiset vastustavat Tornion suurta tuulivoimapuistoa. Sillä olisi selvityksen mukaan toteutuessaan suurempi negatiivinen vaikutus Ruotsin puolella kuin Suomen puolella.
Luulajasta kesälomamatkalle tulleet Maria Byström ja Niklas Nilsson raahaavat matkalaukkuja portaita ylös 192 metriä korkean Luppiobergetin huipulle, jossa on suuri-ikkunaisia, hotellitasoisia mökkejä, ravintola ja minikylpylä.
Huipulta avautuu panoraamamaisema Tornionjoen yli Suomen puolelle.
”Ovatpa mökit korkealla. Emme ole ennen käyneet täällä”, helteessä askeltava Byström sanoo.
Ruotsalaiset lähikylien asukkaat seuraavat voimattomina, kun Suomi aikoo rakentaa suuren, 48 voimalan tuulivoimapuiston lähelle rajaa Tornionlaaksossa. Lähin liki 300 metriä korkea tullivoimala tulisi neljän kilometrin päähän rajasta.
”Tornionjoen rannalla asuvat suomalaiset eivät näe tuulivoimaloita, mutta tänne Ruotsin puolelle ne näkyisivät selvästi”, harmittelee matkailuyrittäjä Riitta Björk Övertorneån Vitsaniemestä. Yrityksen nimi on Vitsaniemi Gård.
Hän näyttää matkailijoille rakennetun suuren ruokailuhuoneen ikkunoista Suomeen avautuvaa näkymää. Vaalea päärakennus on rakennettu vuonna 1900.
”Keski-Euroopasta saapuvat matkailijat hakevat täältä erämaaluontoa ja hiljaisuutta. Eivät he halua katsella lomalla suurta tuulivoimapuistoa vilkkuvine valoineen. Niitä he näkevät Saksassa riittämiin”, Björk sanoo.
Hän järjestää puolisonsa Gunnar Björkin kanssa suosittuja metsästysmatkoja, joihin kuuluu majoitus. Viikon pituinen hirvenpyynti täydellä ylläpidolla maksaa noin 2 000 euroa.
”Veloitamme lisämaksun, jos matkailija ei osallistu hirven teurastukseen ja jälkitöihin”, Björk kertoo.
”Matkailijat pyytävät myös lintuja sekä kalastavat”, hän kertoo.
Yrityksellä on 1 800 hehtaarin metsästysmaat. Vuokramaita on sitä varten noin 20 000 hehtaaria.
Ruotsalaisia kuultu
Ruotsalaiset vastustavat suomalaisten suunnitelmia rakentaa suuri tuulivoimapuisto Tornionlaakson kansallismaisemaan, sanoo Hulkoffgärdin matkailuyrittäjä Kurt Hulkoff naapurikylältä Övertorneån Korpikylältä.
Tornion kaupunki on kaavoittanut Tornion kaupungin pohjoisosaan, lähelle Ylitornion kunnan rajaa 48 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston.
Puiston rakentaisivat suomalainen Exilion Tuuli Ky ja ruotsalainen BayWa r.e. Nordic Ab. Puistosta rakennettaisiin uusi 52 kilometriä pitkä voimajohto Petäjäskosken sähköasemalle Kemijoen rantaan.
Hanke on ollut lausunnolla. Myös ruotsalaisia on kuultu kansalaistapaamisissa.
”Olemme jättäneet valitukset Ruotsin ympäristövirastolle, joka on toimittanut ne Tornion kaupungille”, Björk kertoo.
Lopullinen päätös uupuu
Tornion kaupunginvaltuusto päättää puiston rakentamisesta ja sen lopullisesta suuruudesta syyskesällä, kertoo valtuuston puheenjohtaja Markku Ponkala.
”Matkaa lähimpään asutukseen saisi alustavan luonnoksen mukaan olla kaksi kilometriä. Julkisuudessa ollut noin kolmen kilometrin sääntö vähentäisi voimaloiden määrä ja kaupungin saamia kiinteistöverotuloja”, Ponkala sanoo.
Kaupungin virkamiehet ovat laskeneet, että 48 tuulivoimalan puistosta kaupunki saisi 25 vuoden aikana kiinteistöverotuloja yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
”Tietenkin ruotsalaiset vastustavat hanketta, koska heidän puolella tuulivoimaloita ei ole, eivätkä kunnat saa siellä niistä kiinteistöverotuloja, vaan ne tilitetään valtiolle”, Ponkala sanoo.
Hanke on ollut jo lausuntokierroksella.
”Vaikutuksia matkailulle voidaan vähentää asentamalla tuulivoimaloihin ilmailumääräysten sallimat, mahdollisimman vähän välkettä aiheuttavat lentovalot”, sanoo projektinjohtaja Leila Väyrynen Finnish Consulting Group Oy:stä (FCG) Oulusta.
Vaikka suhtautuminen tuulivoimaan matkailumaisemassa olisi negatiivinen, sen vaikutukset vierailuhalukkuuteen eivät todennäköisesti ole suuria, jos alueen palvelurakenne ja tuotteet ovat muutoin houkuttelevia, todetaan FCG:n laatimassa Puiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.
Tuulivoimapuistolla olisi selvityksen mukaan toteutuessaan suurempi negatiivinen vaikutus Ruotsin puolella kuin Suomen puolella. Vaikusta on mallinnettu myös havainnekuvilla maisemassa.
”Eikö tuulivoimahanke olisi voinut olla pienempi. Miksi sen pitää olla noin massiivinen”, ihmettelee ruotsalainen matkailuyrittäjä Johan Väisänen.
Sara ja Johan Väisänen ovat investoineet 50 miljoonaa kruunua kolme vuotta sitten valmistuneeseen maisemahotelliin, jossa on 80 vuodepaikkaa. Suuri-ikkunaiset mökit ja ravintola ovat Luppiobergetin huipulla. Sieltä Suomen puolen tuulivoimalat näkyisivät selvästi.
Matkailukohde valmistui vuonna 2021, ja sitä on markkinoitu Keski-Eurooppaan, josta on suoria lentoja Luulajaan.
Huolet ”ylimitoitettuja”
Yrityksen viime vuoden liikevaihto oli 50 miljoonaa kruunua. Se työllisti 150 työntekijää ja kokopäiväisesti 50 työntekijää. Yrityksellä on myös 400 rekikoiraa.
Väisäset aikovat rakentaa vastaavia, korkealle maisemaan pystytettäviä mökkejä Suomen puolelle, 242 metriä korkealle Aavasaksalle.
”Puheet 300 metrin tuulivoimaloista ovat ylimitoitettuja, sillä toistaiseksi korkein Suomessa rakennettu tuulivoimala on 250 metrin korkuinen. Lisäksi lähistöllä Ylitornion puolella on jo tuulivoimaloita lähellä Ruotsin rajaa”, Väyrynen kertoo.
Lisäksi nyt rakennettavan alueen eteläpuolelle, lähelle jokea Tornion Kitkiäisvaaraan rakennettiin kahdeksan 140 metrin korkuista voimalaa vuonna 2015.
”Ne rakennettiin meiltä salaa. Emme ole niihin vieläkään tottuneet”, Björk sanoo.
Karhakkamaan hanketta vastustavat rajan Suomen puolella muun muassa luontojärjestöt sekä Meri-Lapin Lintutieteellinen yhdistys.
Lisäksi 2,5 kilometrin päässä kaavaillusta puistosta Mustajärvellä asuvat Liisa ja Hannu Koivisto ovat keränneet jäseniä perustamalleen yhdistykselle Pro Tornionlaakso ry.
Yleensä tuulivoimahankkeet ovat edenneet Meri-Lapin kunnissa jouheasti ilman sanottavaa vastustusta.
”Valta tässä asiassa on Tornion päättäjillä”, Ponkala sanoo.
