Uutiset ja blogit

Tekniikka&Talous julkaisi tämän uutisen alun perin tammikuussa 2026. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Venäjällä rakennetaan paraikaa erittäin suurta siltaa Lena-joen yli Siperian itäosissa Jakutiassa. Silta liittää noin 300 000 asukkaan Jakutskin kaupungin Venäjän yleiseen maantieverkkoon kiinteällä yhteydellä ensimmäistä kertaa kaupungin historiassa.

Kaksikaistaisen sillan työmaa avattiin reilu vuosi sitten, venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi lokakuussa 2024 (englanniksi). Hankkeesta on sittemmin tiedotettu joitakin kertoja vuoden 2025 aikana. Esimerkiksi elokuussa 2025 venäläislehti Komsomolskaja Pravda sanoi (venäjäksi), että sillan lähestymisteiden maanrakennustyö oli alkanut.

Yksi urakoitsijoista, VIS, kertoo sillan tulevaksi pituudeksi 4 600 metriä. Vinoköysityyppisen sillan suurimmaksi jänneväliksi on suunniteltu Wikipedian mukaan 840 metriä ja sillan kannen leveydeksi noin 20 metriä. Hankkeen varsinaisilla verkkosivuilla täsmennetään (venäjäksi), että sillan kannatinpylonit nousevat 284 metrin korkeuteen.

Kun silta valmistuu, sillä kulkenee noin 5 000 ajoneuvoa päivässä. Töiden on tarkoitus tulla valmiiksi vuonna 2028.

Silta rakennetaan noin 30 kilometriä etelään eli yläjuoksulle päin Jakutskin keskustasta Staraja Tabagan kylän kohdalle erittäin harvaan asutun metsäerämaan keskelle. Tällaiseen kiertotiehen on päädytty maantieteellisten reunaehtojen takia. Lena on joeksi iso, mutta Staraja Tabagan kohdalla kapeikossa rannalta toiselle on vain 2,5 kilometriä.

Sen sijaan esimerkiksi Jakutskin edustalla Lenan pääuoma on noin 3,5 kilometrin levyinen ja koko uoma saaret ja sivureitit mukaan huomioiden 7–10 km.

Lena onkin yksi Siperian kolmesta Jäämereen laskevasta suurjoesta. Kaksi muuta ovat Ob ja Jenisei.

Lenan virtaama suistossa on vuoden ympäri keskimäärin 18 000 kuutiometriä sekunnissa eli reilut 30 Kemijoen keskivirtaamaa. Suurimmissa historian tulvissa Lenassa on virrannut vettä Wikipedian mukaan 240 000 m³/s eli kirjaimellisesti suunnilleen Amazonin verran.

Ikirouta vaikeuttaa

Interfaxin mukaan Lenan siltahanke on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen sikäli, että ikiroudan päälle ei ole koskaan ennen pystytetty saman mittakaavan siltaa.

Toisaalta Jakutiassa ikirouta ei liene samanlainen takuuvarma häiriötekijä kuin se tyypillisesti on. Alueen tavattoman kylmä ilmasto on purrut maaperän jäädyksiin 250–450 metrin syvyyteen asti (linkki venäläisille sivuille). Tämän routapatjan sulamisesta ei tarvitse erityisen paljon huolestua, vaikka ilmasto hieman lämpenisikin. (*)

Hankkeen kustannusarvio on noin 130 miljardia ruplaa eli noin 1,4 miljardia euroa, venäläinen uutistoimisto Tass kertoi viime keväänä. Toisaalta sillan valmistumisen ennakoidaan säästävän rahaa noin 40 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään vähentyneinä kuljetuskustannuksina. Urakoitsija VIS arvioikin, että Jakutian alueen talous kasvaa tämän sillan ansiosta 3 prosenttia.

Maailman 2. kylmin kaupunki – Juuri siksi siltaa tarvitaan

Venäjän hallintoalue Jakutian eli Sahan tasavallan pääkaupunki Jakutsk tunnetaan maailman toiseksi kylmimpänä isona kaupunkina vuoden keskiarvolla mitattuna. Jakutskin –8,0 celsiusasteen lukemat voittaa niukasti vain vajaan 200 000 asukkaan nikkelikaivoskaupunki Norilsk Pohjois-Siperiassa –8,3 °C vuosikeskiarvollaan (**).

Lenan sillan rakentamista tällaiseen paikkaan motivoi se liikennemotti, josta Jakutsk on kärsinyt perustamisestaan lähtien. Vuonna 1632 perustettu ja vuonna 1643 eli 383 vuotta sitten nykyiselle paikalleen siirretty kaupunki sijaitsee Lenan läntisellä rannalla, mutta Itä-Siperian tieverkon runkoreitti kulkee joen itärantaa myöten.

Jakutskia vastapäätä Lenan itärannalle pieneen Nižni Bestjahin taajamaan päättyy myös 770 km pitkä Amurin-Jakutskin rautatielinja – eikä yhteyttä Jakutskin puolelle ole. Tämä vuosina 1972–2011 rakennettu yksiraiteinen rata yhdistää Jakutian kuuluisaan Trans-Siperian rataan, joka kulkee Venäjän eteläreunalla Moskovasta Vladivostokiin eli Venäjän länsiosista itäreunalle.

Koska kiinteä maa- tai raideyhteys Jakutskiin toistaiseksi puuttuu, täytyy liikenteen ylittää joki sitä itseään pitkin. Tämä onnistuu hyvin kesällä ja syksyllä veneitse sekä toisaalta keski- ja lopputalvella jäätiellä. Keväällä ja uudestaan alkutalvesta Lenaa ei voi ylittää kelirikon takia.

Jakutsk joutuukin liikenteelliseen saartoon joka vuosi kaksi kertaa, yhteensä jopa 4,5–5 kuukaudeksi.

Lenan viistosti ylittävä noin 16 kilometriä pitkä jäätie näyttää olevan pääosin turvallinen, mutta raskaalle liikenteelle ainakin jossain määrin riskialtis kulkea. Jakutian jääteillä kuorma-autoja uppoaa aika ajoin veteen, länsimainen media RFERL kertoo.

Mihin kuukausiin Jakutskin liikennemotti tarkalleen sijoittuu, tämän uutisen kirjoittanut toimittaja ei löytänyt selkeää auktoriteettilähdettä – mutta yksittäisistä maininnoista voidaan päätellä likimääräinen tilanne.

Jäätie näyttäisi olevan tyypillisesti käytössä noin tammikuun alusta noin huhtikuun puoliväliin eli 3,5 kuukautta. Lautat aloittavat liikenteen noin toukokuun viimeisellä viikolla, ja kesäkausi kestää reilut 4,5 kuukautta lokakuun puoliväliin asti.

Helikopterilla ja ilmatyynyaluksella yli pääsee rajoitetusti. Isommassa mittakaavassa vaihtoehtona maaliikenteelle toimii lentokenttä, joka sentään sijaitsee kaupungin kanssa samalla puolen jokea.

Joen lopullinen jäätyminen vaatii 3 kk hirmupakkaset

Huomioiden Jakutskin keskimääräiset vuodenajat, ovat edellä kerrotut päivämäärät varsin odotetun kuuloisia lukuun ottamatta jäätien avaamisaikaa. Kun mietimme Jakutskin tavattoman kylmiä talvia, voisimme helposti kuvitella jäätien aukeavan ehkäpä jo marraskuun alkupuolella.

Keskikokoisen järven yli jäätä myöten luultavasti pääsisikin jo näin varhain syksyllä, mutta virtaava vesi ei hevin jähmety paikalleen. Jos jäätä muodostuukin pinnalle – kuten Lena-joella lokakuun lopulla yleensä käykin – kestää joen jääkannella pari kuukautta kiinteytyä sohjo- ja jäälauttamuusista kantavaksi pinnaksi.

Jakutskissa kylmimmät kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu, joiden ympärivuorokautinen keskilämpötila on –37 celsiusastetta. Vuodenvaihteen aikoihin keskiarvo lienee vielä kuukausikeskiarvoja alempi, ehkä noin –39 °C.

Selkeästi lämpimin kuukausi Jakutskissa on heinäkuu: ympäri vuorokauden +20 °C ja päivän ylin keskilämpötila +26 °C. Lukemat ovat kaksi astetta lämpimämmät kuin Etelä-Suomen sisämaassa.

Jakutskissa talvi alkaa keskimäärin melko tarkkaan syys-lokakuun vaihteessa. Keväällä talvi päättyy eli lämpötila nousee keskimäärin pysyvästi nollan yläpuolelle huhtikuun viimeisellä viikolla. Samoihin aikoihin jäätie pitää sulkea, kun auringonpaiste alkaa korventaa jäätä hauraaksi – vaikka Lena-joen sulaminen on vasta alussa.

Huomautuksia

(*) Jakutian kaikkein kylmimmissä osissa ikirouta ulottuu 1 500 metrin syvyyteen. Tämä ei ole ihme, sillä vähemmän kylmän Jakutskin seudun ja maailman kylmimmän asutun paikan Oimjakonin välillä vallitsee keskimäärin 7 asteen lämpötilaero, vaikka ne sijaitsevatkin samalla hallintoalueella.

(**) Usein Jakutskia väitetään kylmimmäksi isoksi kaupungiksi maailmassa, mutta kuten edellä todettiin, ympärivuotisella 24 tunnin keskiarvolla mitattuna tämä ei pidä aivan paikkaansa. Norilsk ottaa kylmyysvertailussa niukan voiton koleiden kesiensä ja äärimmäisen kylmien keväidensä takia.

Jakutskissa on Norilskia kylmempää keskimäärin noin lokakuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. Joulukuussa Jakutsk on 13 astetta kylmempi, toukokuussa 11 astetta lämpimämpi.

Venäjän Rjazanin alueen kuvernööri Pavel Malkov on allekirjoittanut määräyksen, jossa vaaditaan alueella sijaitsevia yrityksiä nimeämään ”ehdokkaita” maan asevoimien palvelukseen, kertoo ukrainalaismedia The Kyiv Post.

Määräys on nimeltään ”Sopimusperusteinen ehdokkaiden valinta asepalvelukseen” ja se koskee kaikkia Rjazanin alueen asukkaita työllistäviä yrityksiä. Mukaan haalittavien ehdokkaiden määrä määräytyy yrityksen koon mukaan.

Yritysten, joissa on 150–300 työntekijää, on nimettävä asevoimille kaksi ehdokasta, 300–500 työntekijän yritysten kolme ja yli 500 työntekijän yritysten viisi.

Määräyksen mukaan ehdokkaat tulee ”vakuuttaa” sopimuksen allekirjoittamisesta Venäjän asevoimien kanssa. Yrityksiä, jotka kieltäytyvät toteuttamasta Malkovin määräystä, odottaa miljoonan ruplan eli yli 10 000 euron sakko.

– Kaikki, mikä liittyy sotilaalliseen erityisoperaatioon [Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa] on ensisijainen tehtävämme. Taistelijoiden ja heidän läheistensä auttaminen sekä sankareiden muiston vaaliminen – tämä on meille ehdoton prioriteetti kaikessa toiminnassamme! Malkov sanoi maaliskuun lopussa.

Selvä temppu

Riippumattoman venäläismedian Sotan mukaan kyseessä on selvästi yritys kiertää ikävältä kuulostava sana ”mobilisaatio”, josta on tullut Kremlille kiusallinen vuoden 2022 jälkeen.

Määräyksen taustalla taas on todennäköisesti Malkovin pyrkimys nostaa pisteitään Venäjän presidentti Vladimir Putinin silmissä.

Venäjä on kokenut Ukrainassa kovia miestappioita ja esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti helmikuussa esille, että hyökkääjä menettää sotilaita kovempaa tahtia kuin kykenee uusia rekrytoimaan.

Samanlaisia liikkeitä mobilisaation kiertämiseksi onkin nähty Venäjän johdolta jo aiemminkin. Viime marraskuussa Putin allekirjoitti lain, jossa Venäjän reserviläisiä voitaisiin jatkossa käyttää muun muassa maan energiainfrastruktuurin turvaamiseen.

Tuolloinkin vakuuteltiin, että kyseessä ei missään nimessä ole mobilisaatio.

– Kyseessä ei ole mikään mobilisaatio. Huomautan, että lakiesitys koskee vain kansalaisia, jotka ovat vapaaehtoisesti solmineet reservisopimuksen, ja pyydän teitä olemaan reagoimatta erilaisiin vihjailuihin tästä aiheesta, yleisesikunnan vara-amiraali Vladimir Tsimljanski kertoi tuolloin RBK:lle.

Yhdysvaltain armeijan avaruusjoukkojen gps-ohjelma on pahoissa vaikeuksissa, Ars Technica uutisoi. Ongelman ytimessä on Next-Generation Operational Control System -ohjelmisto, lyhyemmin OCX. Ohjelmistolla on tarkoitus pyörittää asevoimien yli 30 gps-satelliittia käsittävää konstellaatiota.

Ohjelmistoa kehittää ilmailu- ja puolustusalan teknologiayhtiö RTX Corporation. Aiemmin Raytheon-nimellä kulkenut yritys solmi vuonna 2010 Pentagonin kanssa sopimuksen uuden sukupolven gps-satelliittiohjainjärjestelmän kehittämisestä.

Valmista piti tulla vuonna 2016, mutta kymmenen vuotta myöhemmin projekti ei ole vieläkään maalissa: uuden sukupolven navigointisatelliittien ohjainkeskus ei toimi, vaikka RTX Corporation toimitti OCX:n Pentagonille jo viime vuoden heinäkuussa.

Aikataulun lisäksi myös budjetti on räjähtänyt kattoon – alkuperäisen 3,7 miljardin dollarin kustannusten sijaan projekti on maksanut jo 7,6 miljardia dollaria. RTX Corporation suunnittelee vielä toimia, jotka nostaisivat kokonaissumman kahdeksaan miljardiin dollariin.

Pentagonin mitta näyttäisi kuitenkin tulleen nyt täyteen. Ilmavoimien avaruushankinnoista ja -integraatiosta vastaava apulaisministeri Thomas Ainsworth kertoi viime viikolla maan kongressille, että OCX tarpoo tervassa edelleen.

Ongelmien laajuus paljastui pian sen jälkeen, kun OCX virallisesti luovutettiin avaruusjoukkojen käyttöön.

”Laajempi ja operatiivisesti realistisempi testaus todellisten gps‑satelliittien, maa‑antennien ja käyttäjälaitteiden kanssa johti siihen, että kaikista [OCX:n] alajärjestelmistä löytyi runsaasti ongelmia, joista moni on yhä ratkaisematta”, Ainsworth kertoi kuulemisessa.

Kuulemisessa projektin arvioitiin epäonnistuneen muun muassa huonojen hankintapäätösten ja kehitysongelmien hitaan tunnistamisen vuoksi. Ongelmiksi laskettiin myös ohjainohjelmiston kyberturvahaasteet sekä jatkuvat virheet ohjelmistokehityksessä.

Ainsworth kertoi päättäjille, että OCX:n takutessa pahasti on olemassa olevien gps-ohjainjärjestelmien päivittäminen noussut nyt varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, jotta asevoimat saisivat haluamansa kyvykkyydet käyttöön avaruuteen.

Lue lisää:

Keväinen ja osin aurinkoinen iltapäivä Pirkanmaalla kääntyi tilanteeksi, jossa kangasalaisen Riinan piti kaivaa puhelin esiin ja ikuistaa tilanne, jota voisi kuvailla ehkä tämän kevään typerimmäksi pysäköinniksi.

Kangasalan tuoreen McDonald’s-ravintolan pihassa oli nimittäin saatettu loppuun uskomaton pysäköintisuoritus. Pikaruokaravintolan edustalla olevien, Rechargen operoimien sähköauton latausruutuihin oli pysäköity parikymmenvuotias Toyota Camry, jonka vetokoukkuun oli kytketty peräkärry.

Camry ei ole ladattava hybridi eikä sähköauto, joten sinänsä auto oli jo pysäköity väärin. Tässä tapauksessa peräkärry oli vieläpä peruutettu latauspisteiden välistä pysäköintipaikan ja Vällintien välissä olevalle viheralueelle, eli tavallaan maastopysäköintiin.

Ja koska lataustolpat ovat kunkin parkkiruudun päässä, varasi kärryn eteen kytketty Camry tietysti kaksi parkkiruutua eli kaksi sähköauton latauspaikkaa. Pysäköinnissä ei siis ollut mikään oikein.

– Kaikenlaisia hapentuhlaajia sitä on liikkeellä, tapahtumaa todistanut Riina toteaa toimitukselle.

Tekniikka&Talous julkaisi tämän uutisen alun perin tammikuussa 2026. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Halpaverkkokaupoista tilatut dieselkäyttöiset ilmalämmittimet ovat aiheuttaneet Ifin asiakkaille useita rakennuspaloja kuluvan talven aikana.

– Tietomme perustuvat meille ilmoitettuihin vahinkoihin. On todennäköistä, että vahinkoja on sattunut tätä enemmän ja läheltä piti -tilanteita siihen vielä päälle, kommentoi Ifin omaisuusvakuutusten vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselkä yhtiön tiedotteessa.

Monissa vahinkotapauksissa ilmalämmittimien käyttö- ja asennusohjeet ovat olleet puutteelliset tai puuttuneet kokonaan. Kaikkia lämmittimiä ei ole tarkoitettu sisätiloissa käytettäväksi eikä niiden pakoputkea ole suunniteltu rakennusten seinien läpi asennettavaksi.

Jos asennusohjetta ei ole tai se on puutteellinen, voi väärä käyttötapa ja virheellinen asennus aiheuttaa sekä häkä- että tulipalovaaran.

– Yksityishenkilön on vaikea asentaa tällaisia laitteita paloturvallisesti rakennukseen, varsinkaan ilman päteviä ohjeita, huomauttaa Ruokoselkä.

Vaikea arvioida turvallisuutta

Ifin palotutkijat kehottavat välttämään halpaverkkokaupoista ostettuja dieselkäyttöisiä ilmalämmittimiä rakennuksissa. Laitteet eivät välttämättä täytä sähkö- tai paloturvallisuudelle asetettuja vaatimuksia, ja käyttöohjeet voivat olla puutteelliset. Kuluttajan on vaikea arvioida laitteen todellista turvallisuutta.

– Usein puhutaan kohonneesta riskistä palovahingoille, mutta pahimmassa tapauksessa ostos voi osoittautua hengenvaaralliseksi, Ruokoselkä varoittaa.

– Kovilla pakkasilla on tietysti tärkeä huolehtia, että talossa ja varsinkin tiloissa, joissa on putkistoa ja muuta tekniikkaa, on riittävä lämmitys. Tämä on hyvä tehdä pääasiassa talon omalla lämmitysjärjestelmällä ja pattereilla, lisää Ruokoselkä.

Lappeenrannan Pajarilaan nousee yksi Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan suunnitelluista datakeskuksista, kun hollantilainen Nebius ja suomalainen hankekehitysyhtiö Polarnode rakentavat mittavan 310 megawatin datakeskuskampuksen Lappeenrantaan.

Useiden miljardien eurojen suurhankkeen työmaat ovat jo käynnissä, ja ensimmäisen vaiheen kapasiteetin odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2027.

Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen kuvaa hanketta poikkeukselliseksi koko Suomen teollisessa mittakaavassa.

”Hanke on kokoluokaltaan historiallinen, ja suurinvestointi on upea uutinen koko Kaakkois-Suomelle ja tietysti todella merkittävä myös kansallisella tasolla”, Toivanen sanoo tiedotteessa.

Nebius rakentaa globaalisti skaalautuvaa tekoälypilvialustaa, joka tukee innovaatioita terveydenhuollosta robotiikkaan. Yhtiö tavoittelee yli 3 gigawatin sopimuspohjaista sähkökapasiteettia vuoden 2026 loppuun mennessä.

Nebius on toiminut Suomessa jo useiden vuosien ajan, joten Lappeenrannan hanke merkitsee sille toiminnan laajentamista. Yhtiö on kuulunut aiempina vuosina Suomen eniten yhteisöveroa maksaneisiin datakeskusyhtiöihin.

Hankkeen seurauksena Polarnode kasvaa datakeskusalan kärkiyritysten joukkoon. Yhtiön perustajilla Mikko Toivasella ja Kalle Pykälällä on taustaa miljardiluokan tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneista.

Polarnode on julkistanut hankkeita myös Nokialle, Poriin ja Kuopioon. Yhtiön mukaan Suomi tarjoaa datakeskusteollisuudelle kilpailukykyiset olosuhteet puhtaasta energiasta vahvaan sähkönsiirtoverkkoon ja viileään ilmastoon.

Investoinnin vaikutukset Etelä-Karjalaan ovat mittavat

Rakennusvaihe työllistää arviolta noin 700 henkilöä ja satoja lisää alihankkijaverkostossa. Valmistuessaan datakeskus tarjoaa arviolta yli sata vakituista työpaikkaa, minkä lisäksi se luo välillisiä työmarkkinavaikutuksia.

Toivasen mukaan vaikutukset ulottuvat itse keskusta laajemmalle.

“Investoinnin synnyttämät laaja-alaiset teknologia- ja työllisyysvaikutukset ulottuvat paitsi itse datakeskukseen, myös tekoälytoimialan ja sitä hyödyntävien yritysten kehitykseen, Lappeenrannan akateemiseen yhteisöön ja koko ympäröivään infrastruktuuriin”, hän sanoo.

Myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen uskoo hankkeen vahvistavan kaupungin vetovoimaa ja asemaa korkeateknologian keskuksena.

”Olemme ylpeitä siitä, että hanke toteutetaan Lappeenrannassa ja Suomessa.”

Uutiset Kouvolan lähistölle pudonneista drooneista löysivät viime viikonloppuna tuoreeltaan tiensä myös venäläiseen mediaan ja sitä kautta uutisten kommenttipalstoille.

Useissa kommenteissa ilkuttiin etenkin sille, että Suomen viranomaiset eivät aluksi ilmoittaneet droonien alkuperämaata.

”Se on varmaan marsilainen drooni! Eihän siinä mitään, kun tunnistamattomat droonit alkavat pudota Helsinkiin, he tunnistavat heti, kenen ne ovat”, yksi Dzen-uutiskoontipalvelun käyttäjä ivailee.

”On kevät, hyttyset ovat heränneet. Jotain ufoja [tunnistamattomia lentäviä esineitä] on alkanut sataa joka puolelle kuin rakeita... Ensin lähetetään ties mitä ja ties minne, ja sitten ihmetellään, miksi jotain putoaa”, toinen kommentoi.

Hieman ennen kello kolmea iltapäivällä 29. maaliskuuta Ilmavoimat tiedotti tunnistaneensa ainakin toisen drooneista olleen ukrainalaisvalmisteinen AN196-drooni. Kyseinen drooni tunnetaan myös nimellä ”Ljutyi”.

”Ilmavoimat seurasi kohdetta ja tunnisti yhden edellä mainituista kohteista kello 8.45 ukrainalaiseksi AN196-drooniksi Kouvolan eteläpuolella”, Ilmavoimat kertoi tiedotteessaan.

Tapahtumasta uutisoivat tuoreeltaan sunnuntaina 29. maaliskuuta Venäjällä muun muassa iltapäivälehti Komsomolskaja Pravda ja uutistoimisto Ria Novosti sekä Uralin alueen uutistoimisto Ura.ru.

Lue myös: