GAC Aion UT tulee tarjoamaan avaraa tilaa ja mukavaa pehmeyttä kompaktissa pystyperässä.
GAC on eräs Kiinan suurista valtio-omisteisista autonvalmistajista. Eurooppaan on tultu Aion-sähköautomerkillä, jonka Suomi sai yhtenä kolmesta ensimmäisestä Euroopan maasta.
Katumaasturi Aion V on jo myynnissä. Seuraavana tulee kompakti pystyperä Aion UT, jonka odotetaan sijoittuvan vielä selvästi edullisempaan hintaluokkaan. Uutuus joutuu haastamaan esimerkiksi MG 4 ja Volkswagen ID.3 -sähköautot.
Pääsimme ainoana suomalaismediana ajamaan uutta Aion UT -mallia Münchenin automessujen yhteydessä järjestetyssä koeajotapahtumassa syksyllä. Julkaisemme ensituntumat nyt, kun auton tulo Suomeen on varmistunut.
Rohkeampi ote
Jos merkin ensimmäinen Eurooppaan tullut Aion V on erittäin tylsä katumaasturi, ottaa Aion UT rohkeamman otteen. Toki ulkokuoressa on luvattoman paljon samankokoisen Volkswagen ID.3 -mallin perusajatusta hieman pyöreämmin ja pehmeimmin yksityiskohdin toteutettuna.
Itse asiassa vajaat 4,3 metriä pitkän auton ulkomitatkin ovat niin lähellä Volkswagenin ensimmäistä ID-sähköautoa, että joku epäilisi kopiokoneen käyneen ahkerasti. C-pilarissakin on samaa ajatusta, vaikkakin eri tavalla toteutettuna.
Harmittavasti koeajoyksilö on valkoinen, kun kerrankin vaihtoehdoista löytyy ilahduttavia värejä. Esimerkiksi rubiininpunainen ja jadenvihreä potkivat kuoreen kaivattua ilottelua.
Toisen auton perusteella muumikeula vaikuttaa jonkinlaiselta merkin erottautumistekijältä. Etuvilkut löytyvät alakulmista ja niissä on ihan hauska pikseliteema.
Takavaloissa on perusmuodoista löytyvää pyöreyttä.
GAC:n muotoilijat sanoivat minulle haastattelutilanteessa, että tämä Milanossa piirretty auto ei näytä kiinalaiselta, vaan eurooppalaiselta. Uskallan olla eri mieltä.
Sakkiruutua kolmiulotteisena
Ja jos ulkokuori onkin tylsästi valkoinen, edustaa murretun liila sisustaverhoilu aivan toista ääripäätä kiinalaisuudellaan.
Maskuliinisuudesta epävarmojen saksalaiskollegoiden mielestä liila on liian feminiininen, joten valmistaja lupaa heille myös muita vaihtoehtoja löytyvän. Tätä tuskin kovin moni suomalaisostajakaan rohkenee ottamaan – valitettavasti.
Ohjaamoa koristelistana kiertävä kolmiulotteinen sakkiruutu on hauska, tyylikäs ja erilainen. Tässä käytetään edullista materiaalia fiksusti.
Materiaalit kieltämättä näyttävät kuvissa arvokkaammilta kuin mitä ne ovat. Se on toisaalta jo positiivista auton oletetussa hintaluokassa.
Hyvältä näyttävä sisusta näyttää tarkkaan mietityltä ja hyvin viimeistellyltä.
Väljä sisältä
Mittaristonäyttö on alle 9 tuumaa ja tietoviihdejärjestelmän kosketusnäytöllä on kokoa 14,6 tuumaa.
Jälkimmäisen kanssa emme ehtineet juuri pelaamaan, joten käytettävyyteen on syytä palata toisella kertaa. Ainakin alalaidan kuvakkeet ovat kovin pieniä ja aivan liian suuri osa toiminnoista on piilotettu näytön valikoiden syövereihin.
Perinteisiä painikkeita on vain ohjauspyörässä, joka muuten säätyy vain pystysuunnassa.
Kuljettajan reisituki jää sähkösäädöistä huolimatta vajaaksi, kuten toki tämän luokan autoissa on usein tapana. Lyhyt koeajo ei riittänyt paljastamaan muita suurempia puutteita tekonahalla ja kankaalla verhoillusta istuimesta.
Takana tilaa on mainiosti, kuten 2,75 metrin akselivälistä voi arvella. Onneksi istuin sijaitsee niin korkealla, että reisitukikin on mainio. Varjopuolena pääntilaa ei jää jättimäisesti ja se loppuisi kaksimetrisellä varmaankin jo kesken.
Ehkä tämän kokoluokan autoja ei ole sellaisiin kuljetuksiin tarkoitettukaan, vaikka valmistaja mainostaa kolmenkin aikuisen mahtuvan taakse.
Avaruutta tuodaan myös panoraamalasikatolla.
Tavaratilakin on varsin asiallinen, mutta lukemat on ilmoitettu nestelitroina. Oletettavasti myöhemmin saatavat Euroopassa standardina toimivat VDA-lukemat tulevat olemaan selvästi pienemmät, joten näitä lukuja ei kannata verrata VDA-mitattuihin kilpailijoihin.
Silti Aion UT on suurempi kuin luulisi. Se todella kamppailee ID.3:n kanssa tiloillaan.
Mukavuutta painottaen
Jopa Aion UT:n tekniset ominaisuudet kuulostavat kovin paljon Volkswagenilta.
Aina etuvetoinen sähköauto liikkuu 150 kilowatin (204 hv) sähkömoottorilla riittävän ripeästi jopa Saksan rajoittamattomilla teillä, vaikka huippunopeus onkin rajattu maltilliseen 160 kilometriin tunnissa. Suomessa nämä riittävät oikein mainiosti eikä enempää kaipaa.
Akkupaketilla on kokoa 60 kilowattituntia, jolla pitäisi yltää yli 400 kilometrin WLTP-toimintamatkaan. Emme vedä tämän lyhyen koeajolenkin perusteella vielä mitään johtopäätelmiä todellisen elämän kulutuksesta.
Pikalataaminen (DC) on mahdollista korkeintaan 87 kilowatin teholla ja väli 30–80 prosenttia pitäisi täyttyä 24 minuutissa. Tavallisempi 10–80 prosenttia sujunee siis noin puolessa tunnissa.
Kotilataaminen (AC) sujuu 11 kilowatin teholla.
Ohjaus on todella kevyt ja teennäinen. Sama koskee kaikkia hallintalaitteita. Näistä ikävin on tarpeettoman herkkä jarrupoljin, jonka kanssa tulee olla kovin hellä.
Ajettavuus ei todellakaan tee vaikutusta, mutta pian selvinnee vaivaavatko samat piirteet myös Eurooppaan tuotavia sarjatuotantoautoja. Tästä ensikoeajosta on kulunut varsin reilusti aikaa ja ainakin teoriassa hienosäätö olisi ollut mahdollista.
Sen sijaan jousitus on mukavan pehmeä ja toimii tähän luokkaan kivasti. Juuri tällä merkki kuulemma tahtookin erottua.
Melusta ei voi Saksan perusteella vielä sanoa mitään, mutta hyvällä äänieristyksellä olisi mahdollista erottua tässä autoluokassa.
Hintapaini
Hinnasta ei vielä ollut mitään tietoa. Saksalaisten huhuissa on liikkunut noin 27 000 euroa, mutta se saattaa olla vain toimittajien toiveita. Suomessa hintoja nostaisi joka tapauksessa korkeampi arvonlisäverokanta.
Auton on silti pakko kilpailla hinnalla, jos se mielii saavuttaa ostajia. Siten sen pitäisi päästä jopa 30 000 euron alapuolelle tai vähintään tuntumaan, jotta tähtäimessä olisivat kokoluokkaa pienemmät eurooppalaiset eikä sen tarvitsisi painia omankokoisten kanssa.
Kiinalaisista MG4 tarjoaa erittäin varteenotettavan vastuksen ja paljon tulee riippumaan hinnasta.
Inchcapen maahantuoman Aion-malliston ehdoton valttikortti on pitkä takuu. Tehdastakuu on peräti 8 vuotta tai 160 000 kilometriä. Akkutakuu kattaa 8 vuotta tai 200 000 kilometriä.
Euroopan ensikoeajot koittavat kovin pian Aion UT -sähköautolle. Pääsemme silloin ottamaan tuntumaa Eurooppaa varten tehdystä autosta ja toivottavasti hinnoittelusta kuullaan pian perästä.
Ensimmäisiä autoja odotetaan Suomeen jo nyt loppukeväästä 2026.
Alma Median autotoimitus osallistui valmistajan järjestämälle ja maksamalle matkalle. Journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.
