Tekoälyn kehittäjillä on jatkossa monta syytä kiinnostua Suomesta työympäristönä.
Kuluvasta vuodesta näyttää tulevan tekoälytutkimuksen huippuvuosi Suomessa.
Kajaanissa lanseerattiin keväällä Lumi-tekoälytehdas, josta tulee Euroopan suurin. Lokakuussa juhlitaan eurooppalaisten johtavien tekoälytoimijoiden verkostoon kuuluvan suomalaisen Ellis-instituutin virallisia avajaisia.
”Se on meidän hunajapurkkimme tekoälyn tutkimuskentässä”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava digipolitiikan asiantuntija Mika Tuuliainen.
Tekoälyn huippututkimusta vauhdittava instituutti on lajiaan toinen European Laboratory for Learning and Intelligent Systems (Ellis) -verkostossa. Ensimmäinen perustettiin Saksaan kaksi vuotta sitten.
Hunajapurkki on jo osoittanut vetovoimansa.
”Se on herättänyt tosi paljon kiinnostusta, Yhdysvaltoja myöten.”
Suomessa kyse on Aalto-yliopiston koordinoimasta kaikkien yliopistojen hankkeesta, jota rahoitetaan julkisen ja yksityisen puolen yhteisponnistuksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle 40 miljoonaa euroa lähivuosille. Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin Foundation PS-säätiö rahoittaa instituutin professuureja kymmenellä miljoonalla eurolla.
Professoreita rekrytoidaan paraikaa. Kansainvälinen tutkijahaku avautuu syksyllä.
Suomen valttikortti tekoäly-yhteisössä on myös mahdollisuus hyödyntää Euroopan tehokkainta supertietokonetta Lumia (Large Unified Modern Infrastructure).
Sen laskentateho on huikea, mutta jatkossa vielä parempi. Lumista päivitetään uuden polven tekoälykyvykäs datakeskus eli tekoälytehdas.
Euroopan komissio ilmoitti keväällä, että EU aikoo investoida kymmenen miljardia euroa tekoälytehtaisiin. Niitä valmistuu kolmetoista, ensimmäisenä Suomeen.
”Suomi todella parantaa nyt asemiaan tekoälyinfrassa”, Tuuliainen sanoo.
Kajaanin datakeskuksessa sijaitsevan Lumin omistaa Euroopan komission EuroHPC-yhteisyritys, ja sitä isännöi yhdentoista maan konsortio.
Yksi asia harmittaa Tuuliaista.
Eurooppalaiset tekoälytutkijat ovat löytäneet Kajaanin supertietokoneen, mutta yritykset eivät, harvoin poikkeuksin, esimerkkinä AMD Silo AI.
”Onneksi tämä viesti on mennyt komissiolle perille. Uusiin ja päivitettäviin tekoälysaleihin aiotaan muotoilla mukaan yrityspalvelu, jotta yritykset ymmärtäisivät, miten ne voivat hyödyntää suurteholaskentaa tekoälyhankkeissaan.”
Tuuliainen kehuu Ursula von der Leyenin johtamaa Euroopan komissiota kyvystä tunnistaa digi- ja tekoälyinfran potentiaali Euroopan tuottavuudelle ja kilpailukyvylle.
”Digi ja tekoäly ovat selvästi komissiolle iso prioriteetti.”
Se kävi ilmi keväällä valmistuneesta työohjelmasta.
”Panin merkille, että komissio ei mennyt tällä kertaa lainsäädäntö edellä, vaan se katsoi digialoitteita kilpailukyvyn, innovaatiokyvyn ja Euroopan resilienssin näkökulmasta.”
Tekoälykehityksen globaali iso kuva on, että USA johtaa ja Kiina tulee tiiviisti perässä.
Amerikkalaiset ovat vahvoja tekoälyn kaupallistamisessa ja siinä, että jätti-investointeihin löytyy yksityistä rahaa.
”Kiina kirii tekoälykehityksessä tällä hetkellä isosti.”
”Eurooppa kehittää tekoälyä pitkälti vain julkisella rahalla. Se on meillä haaste.”
Yhdysvalloissa yksityiset investoinnit tekoälyyn ovat valtavia. Tammikuussa julkistettiin Stargate-hanke, jossa tavoitteena on rakentaa parikymmentä tekoälytehdasta ympäri Yhdysvaltoja ja kansainvälisesti.
Presidentti Donald Trumpin mukaan budjetti on 500 miljardia dollaria neljän vuoden aikana.
Rahoituksesta vastaa pääosin japanilainen sijoitusjätti SoftBank, mutta siihen osallistuu myös ainakin Arabiemiraateissa perustettu teknologiarahasto MGX.
”Tosiasiassa jostain päin Yhdysvaltoja sammuisivat valot, jos kaikki aiotut tekoälytehtaat rakennettaisiin maahan. USA:n runkoverkko ei sitä kestäisi.”
Tuuliainen arvelee amerikkalaisten etsivän tekoälytehtailleen rakennuspaikkoja muualta maailmasta, kuten Saudi-Arabiasta.
”Suomikin saa siinä osansa.”
Tekoälytehtaiden rakentamisurakan lisäksi Yhdysvaltojen vahvuudet ovat tutkimus- ja kehityspuolella sekä siinä, että he investoivat runsaasti tekoälyn kielimalleihin ja sovelluksiin.
”Kiina kuitenkin kirii tekoälykehityksessä tällä hetkellä isosti.”
Kiinalla on paljon tekoälyyn liittyviä patentteja. Sen yliopistot pärjäävät erittäin hyvin tekoälykilvassa.
”Tämä on jännä peli.”
Tuuliaisen mukaan peliä mutkistaa, että monet tekoälyinfran vaatimat raaka-aineet ovat Kiinan varassa. Kiina syventää riippuvuutta rakentamalla ”digitaalista silkkitietä”. Se on sopinut digikumppanuudesta muun muassa Venäjän, Saudi-Arabian, Iranin ja Pakistanin kanssa.
”Tätä tekee myös Eurooppa. Digikumppanuuksia on solmittu esimeriksi Kanadan, Etelä-Korean ja Japanin kanssa.”
Gigatehdas Suomeen?
Viimeisin uutinen Suomen tekoälykentällä tulee Euroopasta.
Taustalla on Euroopan komission helmikuussa käynnistämä jättimäinen InvestAI-aloite, jolla pyritään hankkimaan 200 miljardin euron investoinnit tekoälyyn.
Tähän asti Euroopassa tekoälyn kehittäminen on tukeutunut vahvasti julkiseen rahaan, mutta InvestAI-aloitteen rahoituksesta peräti 150 miljardia koostuu yksityisestä pääomasta.
Tavoitteena on vähentää Euroopan riippuvuutta Yhdysvaltojen ja Kiinan tekoälyinfrasta.
Tärkeä askel tähän suuntaan on päätös rakentaa eri puolille Eurooppaa 3–5 tekoälyn gigatehdasta.
Ne ovat monimutkaisten tekoälymallien laskennassa neljä kertaa tehokkaampia kuin juuri nyt rakenteilla olevat tekoälytehtaat.
Uutinen on, että Suomi havittelee yhtä tekoälyn gigatehdasta. Jätimme ensimmäisen vaiheen hakemuksen kesäkuussa.
Mitä päätös merkitsee?
Satsaus maailmanluokan tekoälyinfrastruktuuriin loisi kilpailukykyä Suomelle ja Euroopalle, Tuuliainen sanoo.
”Tekoälyn hinnalla on jatkossa suuri merkitys yritysten kilpailukyvylle.”
Kyse ei ole vain kilpailukyvystä.
”Ilman tekoälyn gigatehdastakin markkinoilla on saatavilla laskentatehoa alustajäteiltä ja julkisen puolen Lumi-supertietokoneelta Kajaanista.”
Taustalla on huoli digitaalisesta resilienssistä.
Tekoälyn kehitys on vasta alkumatkalla. Muutaman vuoden kuluttua tarvitaan todella paljon enemmän laskentatehoa.
”Euroopassa on selvästi kiihtynyt keskustelu siitä, miten pärjäämme, jos yksityiset palvelut eivät toimikaan. Gigatehtaat ovat vastaus siihen.”
