Millaisia puutteita Suomen droonitapaus on paljastanut droonikyvykkyyksistämme? Nyt puhuu droonitorjuntayhtiön Mikko Hyppönen opeista suoraan Ukrainan etulinjasta. Ex-hävittäjälentäjä ja puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg (kok) painottaa erityisesti yhtä asiaa.
Viranomaiset ovat toimineet oikein ja oikea-aikaisesti Suomeen harhautuneiden droonien tapauksessa, arvioi entinen hävittäjälentäjä ja entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toimitukselle.
Nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Lindberg on itse kotoisin Kouvolan seudulta Kuusankoskelta, ja lentokokemusta on Utin jääkärirykmentistä Kouvolasta.
– Olen aikanaan lentäjän urani aloittanut Selänpään lentokentällä, joka on ihan siinä vieressä, mihinkä se Kouvolan pohjoispuolelle pudonnut lennokki putosi, hän kertoo.
Suomessa havaittiin kaksi droonia toissa viikon sunnuntaina ja yksi viime tiistaina. Viranomaiset kertoivat keskiviikkona, että Suomeen pudonneet miehittämättömät ilma-alukset ovat lähtöisin Ukrainasta ja se on tutkinnan tässä vaiheessa ilmeistä.
Viranomaiset saavat Lindbergiltä kehuja. Hävittäjäkin laitettiin heti matkaan. Droonin kaltainen maali on ex-hävittäjälentäjän mukaan pakko käydä tunnistamassa, koska kyse voi olla myös yleisilmailun harrastelentokoneesta, kun ilmatilaa ei ole suljettu. Lindberg on nähnyt kuvia Suomeen harhautuneesta droonista, joka on pitkälti saman kokoinen ja näköinen kuin harrastelentokone.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
– Ammattilaisen pitää mennä lentokoneella siivellä siihen vierelle ja positiivisesti tunnistaa se ja ilmoittaa sitten ilmavoimien taistelujohtojärjestelmään, jonka jälkeen siitä lähtee käyntiin päätöksentekoketju. Juuri näinhän toimittiin, Lindberg kehaisee.
Suomessa on kuultu ihmettelyä siitä, miksi drooneja ei ammuttu nopeasti alas. Lindberg huomauttaa, että Suomi ei voi välittömästi ”alkaa ampua kaikkea, mitä tänne tulee”.
– Ei voi olla rauhan aikana niin, että ensin ammutaan ilmatorjuntaohjus ja sitten mennään katsomaan, mikä siellä oikein oli.
Suomeen tiedetään harhautuneen kolme droonia, kun Ukraina on tehnyt laajoja hyökkäyksiä Venäjän energiainfrastruktuuriin jopa 2500 droonilla.
– Se on aivan valtava määrä, ehkä paljon enemmän kuin mitä tässä on kuviteltukaan.
Mutta mitä puutteita tapaus on Suomesta paljastanut? Lindberg nostaa esiin lähinnä viestimisen väestölle, mistä myös pääministeri Petteri Orpo (kok) on puhunut.
Lindbergin mukaan tavoitteena tulisi olla riskiin ja uhkaan oikein mitoitettu tiedotus. Jos Kaakkois-Suomeen harhautuu yksi pienen lentokoneen kokoinen drooni, siitä tuskin tarvitsee varoittaa koko Etelä-Suomea, vaan sitä mukaa, kun drooni etenee, pitäisi varoittaa sen vaikutusalueella olevia, hän pohtii.
– Tällaiseen pitäisi mahdollisimman nopeasti pyrkiä. Ehkä se on se nopein ja tarpeellinen tässä ilmi noussut asia, joka nyt, kun olemme kuitenkin rauhantilassa, pitää yrittää laittaa kuntoon.
– Ensin pitää hankkia mahdollisimman nopeasti tekniset edellytykset alueellisesti ja ajallisesti oikein mitoitetulle tiedottamiselle, ja sen jälkeen mahdollisimman nopeasti ne tulee ottaa käyttöön.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ohjausryhmän puheenjohtajana parhaillaan toimiva Lindberg painottaa, että toiminta rauhantilassa ja sodan aikana tulee erottaa toisistaan, mikä näyttää välillä julkisessa keskustelussa unohtuvan.
– Se, mitä Suomi tällaisessa rauhantilassa tekee, on eri asia kuin se, mitä kykyjä sodan aikana Suomessa on droonitorjuntaan. Välillä tulee sellainen kuva, että ihmiset vähän niin kuin odottavat, että me käyttäydymme niin kuin Ukraina, joka on tehnyt liikekannallepanon ja viidettä vuotta käy täysimittaista sotaa Venäjää vastaan.
Jos Suomeen tulisi Venäjältä kymmeniä aseistettuja lennokkeja, silloin keskusteltaisiin ensimmäiseksi siitä, onko Suomi sodassa ja jos on, harkitaan reservien aktivoimista, Lindberg toteaa.
– Suomellahan on droonintorjuntakyky. Tämä tuli ilmi silloin, kun Tanskassa oli drooneja Kööpenhaminan lentokentän päällä. Suomi teki silloin päätöksen lähettää Tanskalle droonintorjuntayksikön avuksi sinne. Suomella siis on jo sitä kykyä. Puolustusvoimat ei ole tarkemmin julkisuuteen kertonut, mitä se on ja paljonko sitä on.
– Puolustusvoimien linja on se, että he eivät kerro julkisuuteen muita lennokki- ja droonihankkeita kuin mistä on jo kaupat tehty.
Insinöörieversti evp Jyri Kosola on esittänyt Suomeen droonikilpeä, joka sisältäisi muun muassa ilmaan nostettavien sekä maassa sijaitsevien sensoreiden verkoston, jonka rakentaminen on teknisesti mahdollista, eikä vaatisi alkuvaiheessa suuria taloudellisia panostuksia.
Se, että droonit pääsivät niin syvälle Suomeen, on herättänyt keskustelua. Voisiko Kosolan esittämällä tavalla varmistaa, että jatkossa Suomi havaitsisi myös tutkan alapuolella lentävät droonit paremmin? Lindberg ei halua lähteä arvioimaan tällaisia teknisiä suorituskykyjä, mutta nostaa esiin kaupan, josta Rajavartiolaitos kertoi juuri viime viikolla.
– Kannatan lämpimästi tämänkaltaisten kykyjen hankkimista. Ne eivät varmasti ole virheinvestointeja.
Rajavartiolaitos ostaa vastadroonijärjestelmän suomalaiselta Sensofusion Oy:ltä, joka on pitkän linjan edelläkävijä luvattoman droonitoiminnan havaitsemisessa ja torjunnassa. Rajavartiolaitoksen mukaan hankinta parantaa merkittävästi rajavalvonnan suorituskykyä ja turvallisuutta drooniuhkia vastaan.
Kyse on noin viiden miljoonan euron investoinnista, josta EU rahoittaa 90 prosenttia. Rajavartiolaitoksen mukaan järjestelmä havaitsee, paikantaa, tunnistaa ja tarvittaessa häiritsee luvattomasti tai vihamielisesti toimivia drooneja.
– Hankinta on tärkeä, mutta kehittäminen tulee jatkumaan vuosia. Valmistelemme parhaillaan usean kymmenen miljoonan euron lisäinvestointeja droonitorjuntaan. Olemme mielellämme kehittämässä turvallisuusteknologiaa ja ekosysteemejä yhdessä teollisuuden kanssa, Rajavartiolaitoksen teknillisen osaston päällikkö, kenraalimajuri Jari Tolppanen kertoi tiedotteessa.
Lindbergin mukaan viimeaikaisten droonien havaitsemisessa on ollut kaksi haastetta: tutkan katve ja muuttolintuaika. Tutkasäde on viivasuora, joten kovin kauas ei tarvitse mennä, kun maapallon pyöreyden takia matalalla lentävä maali jää katveeseen, hän selittää.
– Droonit ovat pienikokoisia ja tulevat matalalla, niin on haasteita havaita niitä isojen muuttolintuparvien joukossa.
Suomessa on heitetty ilmoille sellaistakin, että Suomi voisi ostaa droonintorjuntajärjestelmän Ukrainalta. Lindberg huomauttaa, että tällöin ollaan jälleen siinä keskustelussa, että onneksi Suomessa ei ole sotaa.
– Ukraina on sodassa ja Ukrainan droonintorjuntajärjestelmiä käytetään sodassa. Suomi ei ole sodassa, Lindberg painottaa.
Näin toimii kaivattu sensori
Droonitorjuntayhtiö Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo, että yhtiön radiosignaaleita seuraavat järjestelmät toimivat sekä tutka- että radiotunnistuksessa vanhoja järjestelmiä tehokkaammin. Hän puhuu droonikilvestä tai droonivartiosta.
– Matalalla lentävä hidas objekti jää huonosti nykyjärjestelmiin kiinni, kun ne on rakennettu ihan erinäköistä uhkaa varten eli pommikoneita, hävittäjiä, ohjuksia, jotka ovat yksittäisiä korkealla nopeasti meneviä kohteita, Hyppönen toteaa toimituksen haastattelussa.
Sensofusionin sensoreita on asennettu ilma-aluksiin, helikoptereihin, drooneihin ja lentokoneisiin maailmalla jo pitkään.
– Mitä korkeammassa mastossa tällainen sensori on, niin sen parempi.
Vuori tai mäki on hyvä, mutta kilometrin tai kymmenen kilometrin korkeus vielä parempi, hän kuvaa. Järjestelmä havaitsee suuremman alueen ja myös väistää rakennukset, puut ja mäennyppylät, jotka muuten aiheuttavat katvealueita.
– Osittainhan tätä tehdään jo nyt. Vaikkapa Suomessa kaikki tiedustelulentokoneet ja hävittäjät toimivat ilmasta käsin ja tekevät jo tämän tyyppistä seurantaa, mutta se on ollut vain vähän niin kuin oheistuote.
Sensofusion alkaa kehittää jotakin aivan uutta droonipuolustukseen. Yhtiö osti maanantaina Suomen ainoan lentokonetehtaan Atol Aviationin, joka toimii Hallissa entisessä Suomen ilmavoimien tukikohdassa.
– Rupeamme rakentamaan omia ilma-alustoja, joilla me nostamme suoraan meidän laitteet ilmaan ja ruvetaan myymään valmista pakettia, joka tällä hetkellä on ihan oikea lentokone eli siellä on lentäjä, mutta tulevaisuudessa varmastikin ne tulevat olemaan drooneja nekin.
Tuote on niin uusi, että sillä ei ole vielä hintaa. Siksi Hyppönen ei osaa arvioida, millainen olisi Jyri Kosolankin esillä pitämän ”droonikilven” hintalappu Suomelle. Airfence 7 -sensori maksaa 160 000 euroa ja Airfence Mini 42 000 euroa.
Kokemusta suoraan Ukrainan etulinjasta
Droonien varsinainen torjuminen on erilainen ongelma ratkaistavaksi, Hyppönen kuvaa. Jos kyse on hyökkäyksestä, drooneja voi tulla kerralla yli sata. Niihin tepsii radiohäirintä, jos ne toimivat radioyhteyden kautta, eli tällöin linkki lentäjän ja droonin välillä pyritään katkaisemaan. Juuri tätä Sensofusion tekee.
– Meillä on erittäin kattava kirjasto nimenomaan Venäjän droonien radioliikenteestä, koska olemme toimineet Ukrainan etulinjassa jo kolme ja puoli vuotta. Meillä on siellä tälläkin hetkellä yli sata purkkia nauhoittamassa radioliikennettä, eli meillä on erittäin hyvä käsitys siitä, miltä Venäjän droonien radioliikenne näyttää. Voimme tunnistaa ja voimme häiritä.
Lisäksi on laitteita, jotka toimivat enemmän ohjuksen kaltaisesti. Ne pitää ampua alas tai pysäyttää torjuntadroonilla, Hyppönen sanoo. Ukraina torjuu valtaosan Venäjän pitkän matkan drooneista juuri torjuntadrooneilla, jotka ovat pieniä, yleensä raketin näköisiä 20–30 senttiä pitkiä sähkömoottoreilla toimivia interceptori-drooneja. Ne pudottavat kohteensa törmäämällä niitä päin.
– Tämä on toimivaksi testattu tekniikka, jota myöskin meillä kehitetään.
Suomi kääntyy hitaasti
Maaliskuussa yhtiö julkaisi tuotteen nimeltä Tactical Drone Factory. Se on merikontti, joka tuottaa 50 droonia päivässä. Kontti maksaa 2,1 miljoonaa euroa.
Yksi torjuntadrooni maksaa 500 euroa verrattuna esimerkiksi Hornetin puolen miljoonan ohjuksiin, Hyppönen vertaa.
Miltä Suomen droonivalmius ja kehitysvauhti tällä hetkellä näyttää?
– Nyt selvästi on saatu uusi vaihde silmään ihan syystäkin, kun saatiin konkreettinen muutos siinä, miten lähellä tämä sota on Suomea. Onpa hyvä, että nämä ovat kuitenkin olleet Ukrainan drooneja, jotka tänne ovat vahingossa tulleet, eikä mitään tämän vakavampaa. Kyllä sekin meitä on hyvin herätellyt, ja nyt näitä asioita ollaan laittamassa kuntoon, ja hyvä niin.
Onko Suomi myöhässä?
– Sodankäynti on muuttunut. Ukrainan sota on kovin erinäköinen sota kuin mikään aikaisempi sota. Iranin sotakin on samaa sarjaa. Drooneillakin on sielläkin merkittävä vaikutus, ja totta kai kestää jonkin aikaa ennen kuin tällaiseen isoon muutokseen pystytään reagoimaan. Puolustusvoimat ja valtioiden liike noin yleensä – siinä kestää hetki ennen kuin asiat kääntyvät uuteen asentoon. Mutta kyllä ne lopulta siihen kääntyvät, kun pakko on.
Toimitus ei tavoittanut puolustusministeriötä tai puolustusvoimia kommentoimaan Suomen droonikyvykkyyksiä.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
