Uutiset ja blogit

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Kalle Härkki. Hän aloittaa työssään 13.8.2025.

VTT:n hallitus painotti haussaan vahvaa kokemusta tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisestä sekä tuloksellista näyttöä johtamisesta kansainvälisessä organisaatiossa.

Härkki siirtyy VTT:lle Resandin toimitusjohtajan paikalta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien.

Aiemmin Härkki on toiminut Outokumpu Researchin/Outotec Researchin toimitusjohtajana sekä Outokummussa myynnin, tuotannon sekä tuotekehityksen globaaleissa rooleissa.

Hän on myös toiminut usean yhtiön ja säätiön hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä.

”On upeaa päästä osaksi VTT:tä, joka on innovaatiokentän näköalapaikka Suomessa ja vahva toimija myös kansainvälisesti. VTT:ssä minua kiinnostaa erityisesti mahdollisuus vaikuttaa monipuolisen tutkimuksen ja osaamisen kautta yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Odotan innolla, että pääsen aloittamaan yhtiössä, jolla on vahva maine ja joka on työnantajana houkutteleva”, Härkki toteaa tiedotteessa.

”On hienoa saada Kalle Härkin vahva osaaminen luotsaamaan VTT:tä ja vaikuttavia innovaatioita ja sitä kautta tukemaan koko Suomen kestävää kasvua. Kallella on erittäin vahva ja monipuolinen kokemus tutkimusorganisaation johtamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnan johtamisesta teknologia-alalta. Lisäksi hänellä on syvää tieteellistä tuntemusta oman tohtorintutkintonsa pohjalta materiaalitieteestä. Toivotan koko VTT:n hallituksen puolesta Kallen tervetulleeksi yhtiöön ja paljon onnea uuteen tehtävään”, kertoo VTT:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen tiedotteessa.

VTT:n nykyinen toimitusjohtaja Antti Vasara siirtyy yhtiön ulkopuolelle kesäkuun lopussa. Väliaikaisena toimitusjohtajana siirtymäaikana toimii yhtiön talousjohtaja Vesa Leino.

Lue myös:

Yhdysvaltain rannikkovartioston puolitoista viikkoa sitten jättämä tietopyyntö (RFI, Request for Information) yhdysvaltalaisille ja ulkomaalaisille telakoille kertoo konkreettisesti, miten Yhdysvallat yrittää Donald Trumpin aikana nousta tosissaan takaisin merkittäväksi kaupallisten alusten maailmanlaajuiseksi laivanrakentajaksi.

Painetta tietopyyntöön toi Trumpin hallinnon 9. huhtikuuta antama määräys Amerikan merenkulun valta-aseman palauttamisesta, joka osin hukkui Trumpin ja muun maailman yleiseen tulliväittelyyn.

Tietopyyntö lisää painetta

Rannikkovartiosto hakee tietopyynnön avulla niitä telakoita maailmalla, jotka kykenevät rakentamaan nopealla aikataululla eli 36 kuukaudessa tilaussopimuksen tekopäivästä tietopyynnön mukaisia jäätä murtavia aluksia.

Tällaisia telakoita ei maailmalla ole tällä hetkellä montaa. Siksi tietopyynnölle jätetty vastausaika on todella hämmentävän lyhyt, vain kaksi viikkoa. Vastaus täytyy jättää tämän viikon perjantaihin 2.5. mennessä.

Kysyä voikin, onko kyseessä tarkalleen suunnattu tarjous Suomelle ja erityisesti Rauman telakalle RMC:lle, jolla on juuri nyt kapasiteettia ottaa tilauksia erityisen hyvin vastaan.

Helsingin telakan omistavalla kanadalaisella Daviella on parhaillaan teon alla Polar Max -jäänmurtaja, jonka rakentaminen aloitetaan Helsingissä ja viimeistellään Kanadassa. Telakka pystyy kuitenkin hyvin ottamaan lisätöitä vastaan, sillä kapasiteetin rajat ovat vielä kaukana, telakalta todetaan.

Viikko sitten viikonloppuna Helsingin Sanomat nosti omiin lähteisiinsä nojaten RMC:n ykkösvaihtoehdoksi ja kertoi, että telakka neuvottelee useiden jäänmurtajien rakentamisesta.

Telakka olisi HS:n tietojen mukaan ensivaiheessa valmis rakentamaan 3–5 keskikokoista jäänmurtajaa. Viiden tilauksen arvo olisi kutakuinkin 2,5 miljardia euroa. Jos tilaus toteutuisi, sillä olisi merkittävä työllistävä vaikutus Suomen meriteollisuudessa.

RMC vastaa tietopyyntöön

RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen korostaa toimitukselle, että kyse tässä vaiheessa on tietopyynnöstä.

”Vastaamme siihen tietysti mielellämme”, Nieminen toteaa.

Hän lisää kuitenkin, että tietopyyntö indikoi viranomaisten päätymistä siihen, että USA:n arktisen kyvykkyyden palauttaminen Trumpin uuden strategian mukaiselle tasolle vaatii ulkopuolista apua.

Raumalle ja koko Suomelle tilausten saanti olisi todellinen jättipaukku, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole ennen kuin tilaussopimukset on tehty kaikkine turvavakuuksineen.

Tilaussopimus pitäisi saada syksyllä

Tietopyynnön mukainen arktinen jäätä murtava alus olisi kooltaan enintään noin 110 metriä pitkä, leveydeltään enintään 24 metriä ja syväykseltään seitsemän metriä tai vähemmän. Aluksen pitää pystyä murtamaan noin 0,90 metristä jäätä kolmen solmun nopeudella.

Jäänmurtajiin perehtynyt amerikkalaisasiantuntija Peter Rybski pitää aluksia suhteellisen pieninä: niiden jäänmurtokykyvaatimus on melko vaatimaton. Ne olisivat hänen mukaansa kokonsa perusteella pystyviä liikkumaan Suurten järvien ja Atlantin valtameren välillä.

Suomalaisittain alukset olisivat kooltaan kuitenkin lähes Suomen uusimman jäänmurtajan Polariksen kokoluokkaa.

Tärkeää on Rybskin mukaan päänavaus, ja siinä hän on oikeassa. Rannikkovartiosto aikoo käsitellä tietopyynnön tulokset vielä kesän aikana.

Käytännössä aikataulu vaatisi, että Yhdysvallat ja telakka saisivat varsinaisen tilaussopimuksen tehtyä syyskuun loppuun mennessä. Näin ensimmäinen murtaja valmistuisi vielä Trumpin virkauden aikana syksyllä 2028.

Yhdysvaltain asevoimien Lockheed Martin F-35C -monitoimihävittäjä on saavuttanut ensimmäiset ilmavoittonsa.

Asiasta kertoo The War Zone, jolle tapaukset on vahvistanut Yhdysvaltain hallinnon lähde. Lähteen mukaan lentotukialuksilta operoivat F-35C:t ovat pudottaneet Jemenin huthikapinallisten lennokkeja ”ainakin tämän kuun” alusta alkaen.

Laivaston 97. Rynnäkköhävittäjälaivueen F-35C:t operoivat alueella parhaillaan lentotukialus USS Carl Vinsonilta (CVN 70).

TWZ huomauttaa, että kyseessä voi olla ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain asevoimien F-35:t ovat ylipäätään tehneet pudotuksia.

Toisaalta mahdollista on, että Punaisenmeren alueella viime vuonna operoineet merijalkaväen F-35C:t olisivat jo suorittaneet pudotuksia. Tästä ei kuitenkaan ole tietoa.

Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi viime viikolla X-viestin, jossa F-35C:n siivessä näkyi AIM-9X Sidewinder-infrapunaohjus:

Tiedossa ei toisaalta ole, onko pudotukset tehty juuri Sidewindereilla. F-35 voi laukaista myös tutkaohjautuvia AIM-120 Amraam -ilmataisteluohjuksia, minkä lisäksi F-35C ja F-35B voidaan varustaa ulkoisella tykkisäiliöllä. F-35A:ssa on sisäinen tykki.

Tiettävästi ensimmäiset ilmavoittonsa koskaan F-35 otti maaliskuussa 2021, kun kaksi Israelin ilmavoimien F-35I Adir -konetta – israelilaisten versio F-35A:sta – pudotti kaksi iranilaista lennokkia.

Israelin koneyksilö oli asialla myös, kun F-35 ensimmäistä kertaa ampui alas risteilyohjuksen. Tämä tapahtui syksyllä 2023.

F-35C on Yhdysvaltain suurilta lentotukialuksilta operoitavaksi kehitetty F-35:n variantti, jolla operoivat maan laivasto ja merijalkaväki. Kone kykenee katapulttilaukaisuun ja vaijerilaskuun.

F-35C:ssä on ilmavoimien A- ja merijalkaväen B-varianttiin verrattuna esimerkiksi suurempi siipi: sen kärkiväli on 13,1 metriä ja siipien pinta-ala 62,1 neliömetriä, kun taas A:n ja B:n vastaavat speksit ovat 10,7 metriä ja 42,7 neliömetriä.

Korkeusvakaajan kärkiväli on C-variantissa 8,02 metriä, B-variantissa 6,65 m ja A-variantissa 6,86 m.

C:n polttoainekapasiteetti on 8 960 kg, B:n 6 125 kg ja A:n 8 278 kg. C- ja A-varianttien suurin asekuorma on 8 160 kg, B:n 6 800 kg.

C-variantilla on myös suurin tyhjäpaino 15 785 kg. A-variantin tyhjäpaino on 13 290 kg ja B-variantin 14 650 kg.

Lue myös:

Ruokatalo Atrian ensimmäisen vuosineljänneksen tulosraportti iski pöytään myönteisiä merkkejä yhtiön toistaiseksi suurimman investoinnin potentiaalista. Tummia pilviä on kuitenkin kerääntynyt kotimarkkinan ylle.

Liiketulostaan Atria pystyi tammi–maaliskuussa parantamaan viime vuoden vastaavasta jaksosta kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Yhtiön Suomen-liiketoimintojen hyvä kehitys oli seurausta siipikarjanlihatuotannon tehostamisesta ja sen keskittämisestä Nurmon uuteen siipikarjatehtaaseen.

Siipikarjatehdas on Atrian toistaiseksi suurin investointi, jonka hintalappu oli 165 miljoonaa euroa. Teurastuskapasiteetti on 15 000 lintua tunnissa.

Yhtiön liiketoiminnoista vastaava johtaja Mika Ala-Fossi kertoi toimitukselle aikaisemmin keväällä, että Nurmon tehtaasta on tarkoitus tehdä yksi maailman parhaista tehtaista toiminnoiltaan.

Hän arvioi, että täyden potentiaalinsa tehdas voisi lunastaa 2–3 vuoden päästä.

Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllströmin mukaan arvio on edelleen ajankohtainen. Teurastuskapasiteetissa päästään jo nyt lähelle täyttä potentiaalia.

Kiinan-vienti käynnistynyt hyvin

Viime vuoden lokakuussa Atria sai siipikarjanlihan vientiluvan Kiinan markkinoille. Lupaa voi pitää poikkeuksellisena, sillä esimerkiksi ruotsalaiset lihatalot eivät ole vastaavaa vientilupaa saaneet.

Lopullisen vientiluvan sinetöimisessä myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulla oli suuri merkitys.

Siipikarjanlihan vienti Kiinaan käynnistyi viime joulukuussa, joten uuden markkinan avautuminen heijastui myönteisesti jo vuoden ykköskvartaalin liikevoittoon.

Gyllström ei avaa tarkemmin Kiinaan toimitettuja myyntivolyymejä, mutta kertoo olevansa niihin tyytyväinen. Hänen mukaansa myös myyntihinta on kohdillaan.

Kiinassa Atrian broilerit ottaa vastaan teollisuusasiakas, joka sulattaa kanan ja toimittaa sen ravintoiloihin. Siipikarjanlihan kysyntään vaikuttaa siis olennaisesti uusien ravintola-asiakkaiden saanti.

Gyllström kuvailee Kiinan markkinan näkymiä kaikkinensa vakaiksi. Tällä hetkellä maahan toimitetaan kananjalkoja, joista saa siellä parhaimman hinnan suhteessa Euroopan markkinoihin.

Kotimarkkinalla hankalaa

Kuluvan vuoden suhteen Atrian suurin vaikeus on Suomen kotimarkkina. Ensimmäiselle vuosineljänneksellä liikevaihto laski 0,7 prosenttia vertailukaudesta.

Ykköskvartaalilla yhtiön edustamien tuoteryhmien markkina oli hankala erityisesti vähittäiskaupassa. Arvossa markkina laski vertailukaudesta 3,5 prosenttia.

Gyllströmin sanoo, että syitä markkinan alavireisyyteen on monia. Muun muassa naudanlihan toimitusvaikeudet sekä ravitsemussuositusten ja yleisen taloudellisen epävarmuuden vaikutukset kuluttajiin.

Kotimarkkinan piristyminen vaatisi yleisen suhdanteen käännettä paremmaksi.

Gyllströmin mukaan kuluttajat ovat huolissaan maailmantilanteesta, työpaikoistaan ja tulevaisuudestaan, minkä takia he kuluttavat vähemmän.

”Periaatteessa kaikki oli vähän mollivoittoista paitsi siipikarja, joka oli kasvussa myös Suomessa.”

Lakot varjostavat näkymiä

Tummia pilviä koko vuoden näkymiin asettavat elintarviketyöläisten liiton kolmipäiväiset lakot, jotka toteutuivat Atrian Nurmon ja Forssan tehtailla katsauskauden jälkeen huhtikuun alussa.

”Kolmen päivän lakko meidän toimialallamme on erittäin pitkä”, sanoo Gyllström.

Lakon ajoitus vaikeutti tilannetta entisestään, sillä se osui juuri pääsiäissesongin alle. Tämä heikensi yhtiön kykyä hoitaa pääsiäisen ajan ruokatoimituksia niin kauppoihin kuin Foodservice-asiakkaille.

Gyllström sanoo, että tarkemmat arviot lakkojen kustannuksista saadaan toisen vuosineljänneksen tuloksen jälkeen.

Yhtiö arvioi konsernin oikaistun liikevoiton vuonna 2025 olevan edellisvuotta pienempi. Viime vuoden oikaistu liikevoitto oli 65,4 miljoonaa euroa.

Investoinnit jatkuvat

Atria Suomi kertoi myös käynnistäneensä investointiohjelman suunnitellun valmisruokatuotannon ja energianhallinnan modernisoimiseksi Nurmon tehtaalla.

Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 60–90 miljoonaa euroa. Investointipäätöstä ei ole vielä tehty.

Modernisointi- ja energiatehokkuusinvestointeihin yhtiö kertoo hakevansa Business Finlandin puhtaan siirtymän investointitukea.

Gyllströmin mukaan tukipäätös tulee vaikuttamaan kustannusarvioon. Mikäli tuet konkretisoituvat, voi yhtiö kasvattaa investointia, jolloin kustannusarvio asettuisi haarukan ylälaitaan.

Investointi on tarkoitus rahoittaa suurimmaksi osaksi kassavirralla ja pankkirahoituksella.

Suunnitellun investointiohjelman kerrotaan olevan linjassa Atrian strategian kanssa panostaa valmisruokaan, ja sen on tarkoitus olla edelläkävijä vastuullisessa ruokatuotannossa.

Tulosjulkistuksen yhteydessä Atrian tytäryhtiö Atria Suomi tiedotti investoivansa seitsemän miljoonaa euroa uuteen ohukaisten tuotantolinjaan ja tuotanto-osaston tekniseen uudistamiseen.

Atria Oyj:n liikevaihto vuonna 2024 oli koko vuoden osalta 1775 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 tietoihin pohjautuvassa toistaiseksi tuoreimmassa Talouselämän TE500-vertailussa Atria sijoittui Suomen elintarvikealan yhtiöiden joukossa 1753 miljoonan euron liikevaihdolla toiseksi Valion jälkeen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto havaitsee vuosittain useita poikkeamia asbestipurkutöihin liittyvissä asiakirjoissa. Manner-Suomessa toimii yhteensä kuusi aluehallintovirastoa.

Asbesti on kuitumainen mineraali, joka on erittäin haitallista terveydelle. Sen hengittäminen voi jo pienissä määrissä aiheuttaa syöpää ja muita vakavia sairauksia.

Yleisimmät poikkeamat koskevat purkutilan puhtauden osoittavia mittauslausuntoja sekä ilmankäsittelylaitteiden toimintakunnon varmistamiseen liittyviä mittauksia.

”Tarkastuksissa tehtävässä asiakirjojen käsittelyssä poikkeamia havaitaan vähintään kuukausittain. Poikkeamia on varmasti myös niissä asbestipurkutöissä, jotka eivät valikoidu tarkastettaviksi”, tarkastaja Mikko Mäkelä Etelö-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Vuosittain noin 5–10 tapausta johtaa tutkintapyynnön tekemiseen poliisille. Lähes kaikki näistä liittyvät tilanteisiin, joissa purkukohde on jäänyt likaiseksi. Käytännössä tilassa on edelleen asbestia, vaikka se on aiemmin todettu puhdistetuksi. Tilanteet paljastuvat usein, kun puhtaaksi ilmoitetussa tilassa tehdään uusi mittaus.

Mittaus ei ole aina lakisääteisesti edellytetty, mutta tilan likaisuus voidaan todentaa myös visuaalisilla havainnoilla tai pintapölynäytteiden avulla.

”Ilmoituskynnyksen ylittyminen edellyttää vaaran aiheuttamisen. Ilmoituskynnyksen ylittymiseen vaikuttaa myös tarkastuksessa havaittujen laiminlyöntien määrä ja myös mahdolliset aiemmissa tarkastuksissa havaitut laiminlyönnit. Toistuvien laiminlyöntien osalta ilmoitus voidaan tehdä useammasta työmaasta samalla kertaa”, Mäkelä sanoo.

Työturvallisuusmääräysten rikkomisesta tehty ilmoitus johtaa epäilyyn työturvallisuusrikoksesta, josta seuraamuksena voi olla sakko, rikoshyödyn menettäminen tai yhteisösakko. Lievemmissä rikkomuksissa, kuten ennakkoilmoituksen tekemättä jättämisessä, ilmoitus koskee työturvallisuusrikkomusta tai asbestipurkutyörikkomusta ja seuraamuksena on sakko.

Aluehallintoviraston valvontahavaintojen mukaan virheitä esiintyy myös itse mittausten suorittamisessa. Kaikkia mittauksia ei välttämättä ole tehty juuri siinä tilassa, jossa purkutyöt on todellisuudessa suoritettu.

Kirjavia menetelmiä

Asbestiin liittyvää analytiikkaa tehdään yhä kirjavin menetelmin, kertoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tapani Tuomi. Hänen tiedossaan ei ole, että tämä tuottaisi ongelmia muun muassa asbestikartoituksiin liittyvien materiaalinäytteiden analysoinnissa.

”Niissä eri laboratorioiden tulokset ovat yleensä ottaen melko vertailukelpoisia menetelmäeroista huolimatta. Sen sijaan tosiasia on, että kaikilla markkinoilla olevilla analyyttisillä ratkaisuilla ei asbestia välttämättä aina löydy ilmanäytteistä, vaikka sitä kohteessa olisikin”, Tuomi sanoo.

Asbestikartoittajilta edellytetään pätevyyttä osoittavia AHA- ja RTA-sertifikaatteja, ja laboratorioiden pätevyys voidaan arvioida FINAS-akkreditoinnin kautta. Nämä eivät kuitenkaan ole pakollisia vaatimuksia, mikä heikentää analyysien yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta.

Menetelmävalinnoilla voi olla merkittävä vaikutus ilmanäytteistä saataviin tuloksiin. Esimerkiksi valomikroskopia ei välttämättä paljasta pienimpiä kuituja. Sama voi koskea myös elektronimikroskopiaa, jos käytetty erotuskyky tai suurennus on riittämätön. Lisäksi markkinoilla on käytössä suoraan osoittavia laitteita, joiden kykyä havaita pieniä pitoisuuksia ilmasta ei ole osoitettu luotettavasti.

Tuomen mukaan analyysien tuloksiin voi vaikuttaa myös näytteenottotapa. Jos näytteenottaja esimerkiksi käyttää harjaa tai puhallinta hyvin säästeliäästi ottaessaan niin sanottuja puhdastilanäytteitä saneeraustyömailta – tai jättää ne kokonaan käyttämättä – ja ottaa lyhyen näytteen analysoitavaksi valomikroskooppisesti, riski asbestin jäämisestä havaitsematta kasvaa.

”En silti väitä, että näin olisi tahallisesti tehty”, Tuomi korostaa.

Direktiivi tiukentaa raja-arvoja

Tilanne on kuitenkin muuttumassa työhygieenisen analytiikan osalta, jota käytetään analysoitaessa työntekijöiden asbestialtistumista ilmanäytteiden avulla. Euroopan unionin uusi asbestidirektiivi hyväksyttiin lokakuussa 2023, ja sen soveltamisen on määrä alkaa Suomessa viimeistään 21. joulukuuta 2025 mennessä.

Uusi direktiivi tiukentaa raja-arvoja merkittävästi: nykyisestä 0,1 kuitua/cm³ arvoon 0,01 kuitua/cm³. Lisäksi se velvoittaa siirtymään elektronimikroskopiaan asbestikuitujen analysoinnissa siirtymäajan kuluessa.

EU:n asbestidirektiivin tuova muutos vaikuttaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston Mikko Mäkelän mukaan niin työntekijöiden kuin työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuutta parantavasti.

”Vaikutus näkyy myös asbestipurkutyön tarkempaa valvontaa mahdollistavasti. Mittausten menettelyjen osalta vaikutus on laiteturvallisuutta parantava ja poistaa poikkeamia ilmankäsittelylaitteiden mittauksista”, Mäkelä sanoo.

Oulun Energia rakentaa Toppilan voimalaitosalueelle teholtaan 20 megawatin sähkön akkuvaraston. Investoinnin arvo on noin 11 miljoonaa euroa, ja se on osa yhtiön vihreään siirtymään keskittyvää kasvustrategiaa.

Akku mahdollistaa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetun sähkön varastoinnin ja hyödyntämisen silloin, kun sähkön kysyntä on korkeimmillaan. Akkujärjestelmän varauskapasiteetti on 40 megawattituntia.

Kyseessä on Oulun Energian ensimmäinen hanke, joka keskittyy nimenomaan sähkön varastointiin. Aiemmat akkuinvestoinnit ovat liittyneet lämmön varastointiin. Toppilan alueella yhtiöllä on jo ennestään oma voimalaitos, kaukolämpöä tuottava sähkökattila sekä iso kaukolämpöakku.

Sähkön akkuvaraston rakennustyöt käynnistyvät jo kesällä 2025 ja uusi varasto otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana.

Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2025, ja uusi akkuvarasto otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana. Järjestelmän toimittaa alankomaalainen energia-alan yritys Alfen, joka on kehittänyt energian varastointiratkaisuja jo vuodesta 2011.

Oikaisu klo 14.18 Otsikossa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti 12 miljoonasta eurosta.

Loviisassa toimiva Boomeranger Boats on saanut suuren tilauksen naapurimaasta. Ruotsin rannikkovartiosto on tilannut suomalaisyritykseltä yhteensä 14 rib-erikoisvenettä, joista yhdeksän on 13,5 metriä pitkiä Coastal Patrol Boats -veneitä ja viisi on 11,5-metrisiä Interceptor-veneitä.

Tiedotteen mukaan Ruotsilla on myös optio ostaa lisää kumpaakin venetyyppiä.

Tekniikka&Talous uutisoi Boomeranger Boatsista syksyllä 2024, kun yritys oli saanut vientiluvan kolmelle erikoisveneelle Ukrainaan. Jutussa kerrotaan tarkemmin sotilas- ja viranomaiskäyttöön tarkoitetuista rib-erikoisveneistä ja niihin asennettavista teknisistä järjestelmistä.

Ruotsin rannikkovartiosto kutsuu uusia veneitä KBV 100 -sarjaksi. Sarja tulee korvaamaan useita eri venemalleja, jotka ovat tulossa elinkaarensa loppuun.

”Uusien veneiden myötä rannikkovartiosto vahvistaa kykyään toimia laajasti merivalvontatehtävissä. Meidän on kyettävä liikkumaan joskus nopeastikin kaikissa sääolosuhteissa suorittaaksemme tehtäviämme. Tämä asettaa laitteille korkeat vaatimukset”, sanoo Christian Wentzel tiedotteessa. Hän on rannikkovartioston materiaali- ja toimitilahuolto-osaston virkaa tekevä päällikkö.

Ruotsin tilaamat veneet

Niin kutsutut Interceptor -veneet toimitetaan ensin vuosina 2026-2027. Coastal Patrol Boat -veneet toimitetaan vuosina 2027–2029.

Molemmat veneet varustellaan niin, että ne soveltuvat muun muassa ympäristö- ja meripelastustehtäviin, merivalvontaan sekä tulli- ja kalastusvalvontaan.

Veneet on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön mutta jäättömiin olosuhteisiin. Pidempi, 13,5-metrinen Coastal Patrol Boat soveltuu niin sisä- kuin ulkosaaristoon kun taas lyhyempi 11,5 metrinen Interceptor on suunniteltu sisäsaaristoon.

Molempien veneiden voimansiirto on sertifioitu ympäristöystävälliselle HVO100-polttoaineelle.

Boomeranger Boatsin rakentaman erikoisveneen hinta lähtee yleensä noin miljoonasta eurosta, joten tilauksen kokonaissumman voidaan arvioida olevan ainakin 14 miljoonaa euroa.

Lue lisää: