Uutiset ja blogit

17. joulukuuta 1903 Wrightin veljekset Orville ja Wilbur käynnistivät kaksitasoisen Wright Flyerin 12-hevosvoimaisen moottorin Kitty Hawkin uimarannalla Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa.

Orville asettui makaamaan koneen alemman tason päälle ja siitä se lähti, ensimmäinen ilmaa painavamman laitteen moottoroitu lento, jota lentäjä kontrolloi. Käytännössä Orville ohjasi konetta liikuttamalla lonkkiaan vasemmalle ja oikealle.

Ensimmäinen rykäys kesti 12 sekuntia ja kone lensi noin 36 metriä. Veljekset lensivät vuorotellen yhteensä neljä kertaa.

Viimeisellä 59 sekuntia kestäneellä lennollaan kone eteni 260 metriä, mutta vaurioitui laskeutuessaan ja tuhoutui minuuttia myöhemmin voimakkaiden tuulenpuuskien kaataessa sen.

Wrightin veljesten menetys perustui mittavaan ja huolelliseen kehitystyöhön. He olivat muun muassa rakentaneet tuulitunnelin testatakseen erilaisia siiven muotoja.

Kanaalin yli

Lentokoneiden kehitys oli tämän jälkeen nopeaa. 25. kesäkuuta 1909 ranskalainen Louis Blériot saavutti maailmanmainetta lentämällä ensimmäisenä lentokoneella Englannin kanaalin yli. Matka Calaisista Doveriin kesti 39 minuuttia.

Sotilaat ymmärsivät pian lentokoneiden merkityksen. Ensimmäisenä niitä käytti sodassa Italia. Niitä käytettiin Libyassa Italian ja Turkin välisessä sodassa 1911–1912 tiedusteluun ja tykistön tulenjohtoon.

Ensimmäinen maailmansota räjäytti kehityksen. Sodan alussa eri osapuolilla oli muutama sata lentokonetta. Sodan aikana niitä rakennettiin noin 200 000. Maa- ja merivoimien rinnalle perustettiin ilmavoimat.

1920- ja 1930-luvut olivat ilmailun kultakautta. Charles Lindbergh lensi yksin Atlantin yli ja Amelia Earhart näytti, että myös naiset voivat olla ilmailun sankareita.

Suihkumoottorit tulevat

Toinen maailmansota vauhditti taas lentokoneiden kehittämistä. Ensimmäinen suihkukone Messerschmitt Me 262 lensi vuonna 1944.

Ensimmäinen kaupallinen suihkumatkustajakone De Havilland Comet otettiin käyttöön 1952. Se nähtiin pian Suomessakin, kun Edinburghin herttua Philip palasi Helsingin olympialaisista Cometin kyydissä 4. elokuuta 1952.

Ihmiskunta oli jo alkanut kurkottaa kauemmas, kohti avaruutta. Vuonna 1961 Juri Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen, joka kiersi Maan.

Tästä hätääntyneet amerikkalaiset pistivät vauhtia omaan avaruusohjelmaansa. Presidentti John F. Kennedy asetti Yhdysvaltojen tavoitteeksi viedä ihminen Kuuhun ja takaisin ennen vuosikymmenen loppua.

Amerikkalaisten Saturn V-raketin suunnittelusta vastasi pitkälti natsien V2-raketin pääsuunnittelija Wernher von Braun. Noin 1 600 saksalaisia insinööriä ja tiedemiestä siirrettiin sodan jälkeen salaisesti Yhdysvaltoihin, heidän taustoistaan ei tehty sen suurempaa numeroa.

20. heinäkuuta 1969 Apollo 11:n astronautit Neil Armstrong ja Edwin ”Buzz” Aldrin astuivat Kuun pinnalle. 66 vuotta sen jälkeen, kun Wrightin veljekset tekivät ensilentonsa ilmaa raskaammalla, motorisoidulla lentokoneella.

Ilmailun kehitys on ollut hengästyttävän nopeaa.

Teollisuusliitto kertoo pitävänsä erittäin ongelmallisena Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöstä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeus. Samanaikaisesti hallitus puuttuu myös työnantajaliittojen jäsenyyden verovähennysoikeuteen.

Teollisuusliitto katsoo, että päätös romuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kannusteet ottaa osaa järjestäytyneisiin työmarkkinoihin heikkenevät. Samalla se Teollisuusliiton mukaan asettaa vaakalaudalle kolmevuotisen työehtosopimuksen jatkumisen sopimuskauden loppuun asti.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan hallituksen päätös verovähennysoikeuden poistamisesta vaikuttaa väistämättä myös nykyisten sopimusten sopimuskausien pituuteen.

”Liiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus”, Aalto sanoo tiedotteessa.

Kolmevuotisia sopimuksia tehty

Työmarkkinakierros on edelleen menossa.

Esimerkiksi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien sopima teknologiateollisuuden työntekijöiden valtakunnallinen työehtosopimus on usein osaltaan muodostanut yleistä linjaa työmarkkinoilla. Niin tälläkin kierroksella.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien sopima ratkaisu on kolmivuotinen ja on voimassa on voimassa marraskuun 2027 loppuun saakka. Sen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan elokuussa 2026, jolloin sopimus on irtisanottavissa. Eli sopimuksen viimeisen vuosi on silloin irtisanottavissa. Tällaisia sopimuksia on tehty laajasti tällä kierroksella.

Sopimusten irtisanominen tarkoittaisi sitä, että seuraava työmarkkinakierros tulisi eteen ennakoitua nopeammin. Samalla se pyyhkisi pois nykyisten sopimusten viimeisen vuoden palkankorotukset, ja toisi ne uudelleen pöytään neuvoteltavaksi.

Uusi tutkimus tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle mallille, jonka mukaan maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjähdyksestä.

Teorian on kehittänyt fysiikan ja tähtitieteen professori Richard Lieu, joka työskentelee Alabaman yliopiston Huntsvillen kampuksella Yhdysvalloissa. Lieu on tunnettu merkittävästä panoksestaan teoreettisen fysiikan alalla.

Hänen esittämänsä uuden teorian mukaan maailmankaikkeus ei syntynyt yhdestä ainoasta räjähdyksestä, vaan se laajenee sarjassa nopeita ja lyhytkestoisia ilmiöitä, joita hän kutsuu ajallisiksi singulariteeteiksi (temporal singularities).

Nämä purkaukset syöttävät koko kosmokseen uutta ainetta ja energiaa, mutta tapahtuvat niin nopeasti, että ne ovat havaintolaitteille käytännössä näkymättömiä. Ne "välähtävät" esiin ja katoavat hetkessä.

Uusi tutkimus pohjautuu Lieun aiempaan, vuonna 2024 julkaistuun malliin, jossa hän esitti hypoteesin painovoiman mahdollisuudesta ilman massaa. Tämä aiempi työ herätti runsaasti huomiota ja on kerännyt yli 41 000 lukukertaa. Uusi malli vie tämän ajatuksen vielä pidemmälle ja nostaa ajalliset singulariteetit vaihtoehdoksi alkuräjähdykselle.

"Uusi malli kykenee selittämään sekä rakenteiden muodostumisen ja vakauden että maailmankaikkeuden laajenemisen keskeiset havainto-ominaisuudet hyödyntämällä ajassa esiintyviä tiheyssingulariteetteja, jotka vaikuttavat koko avaruuteen tasaisesti ja korvaavat siten perinteisen pimeän aineen ja pimeän energian”, Richard Lieu sanoo tiedotteessa.

Näin teoriaa voisi testata

Richard Lieu viittaa myös brittiläisen tähtitieteilijän Sir Fred Hoylen kriittiseen suhtautumiseen alkuräjähdysteoriaa kohtaan. Hoyle tunnetaan erityisesti pysyvän tilan teoriastaan, jonka mukaan maailmankaikkeus laajenee, mutta sen keskimääräinen tiheys pysyy vakiona, koska uutta ainetta syntyy jatkuvasti tyhjästä. Hän julkaisi teorian vuonna 1948 yhdessä Hermann Bondin ja Thomas Goldin kanssa.

Pysyvän tilan teoria rikkoo kuitenkin Richard Lieun mukaan massan ja energian säilymisen lakeja. Hänen kehittämässään mallissa aine ja energia ilmestyvät ja katoavat äkillisissä purkauksissa, mutta säilymislakeja ei rikota.

”Nämä singulariteetit ovat havaitsemattomia, koska ne esiintyvät ajallisesti harvoin ja ovat ratkaisevan nopeita – ja tämä saattaa selittää, miksei pimeää ainetta tai energiaa ole löydetty. Näiden ajallisten singulariteettien alkuperä on tuntematon – kuten itse alkuräjähdyksenkin hetken alkuperä", Richard Lieu sanoo tiedotteessa.

Lue myös:

Lieu ehdottaa, että hänen teoriansa paikkansapitävyyttä voitaisiin testata tarkemmilla havaintomenetelmillä maan pinnalta käsin. Suurella teleskoopilla voitaisiin tehdä syväkenttähavaintoja, joiden data jaettaisiin punasiirtymän mukaan ajallisiin kerroksiin. Punasiirtymä tarkoittaa kosmologiassa kohteesta lähtevän valon venymistä aallonpituudeltaan punaisemmaksi etäisyyden kasvaessa.

”Mikäli punasiirtymän (tai vastaavasti ajan) resoluutio on riittävän tarkka, saattaa Hubble-kaaviossa ilmetä hyppäyksiä punasiirtymän ja etäisyyden suhteessa – ja se olisi hyvin paljastavaa”, Lieu sanoo tiedotteessa.

Richard Lieun tutkimus on otsikoitu: Ovatko pimeä aine ja pimeä energia kaikkialla läsnä? Se on julkaistu Classical and Quantum Gravity -tiedelehdessä.

Euroopan unionin suunnitelma kieltää niin sanotut pfas-kemikaalit eli "ikuisuuskemikaalit" herättää huolta lääketeollisuudessa.

Tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin toimitusjohtaja Lars Fruergaard Jørgensen on varoittanut, että ehdotettu kielto uhkaa lääkkeiden valmistusta Euroopan unionin alueella. Novo Nordisk on markkina-arvoltaan Euroopan suurin lääkeyhtiö. Yhtiö tunnetaan erityisesti lihavuuden ja diabeteksen hoitoon käytettävistä lääkkeistään Wegovy ja Ozempic.

”Me joudumme lopettamaan lääkkeiden tuotannon EU:ssa”, Fruergaard Jørgensen kirjoitti Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille syyskuussa 2024 lähettämässään sähköpostissa.

Fruergaard Jørgensenin viesti tuli julkisuuteen kansalaisjärjestö Corporate Europe Observatoryn kautta, ja siitä uutisoi alun perin tanskalainen Ing.dk. Ruotsalainen teknologialehti Ny Teknik julkaisi myöhemmin käännöksen artikkelista.

Fruergaard Jørgensen kirjoitti viestin Eurooppalaisen lääketeollisuuden etujärjestön EFPIA:n puheenjohtajana, mutta hän edustaa samalla myös Novo Nordiskia.

Tutkivaan journalismiin keskittyvän tanskalaisen Investigative Reporting Denmark -sivuston mukaan Fruergaard Jørgensen varoitti lisäksi, että mikäli pfas-rajoitus toteutuu esitetyssä muodossa, suurta osaa keskeisistä lääkkeistä ei ole enää saatavilla.

Vaihtoehtoja rajallinen määrä

Myös suomalainen lääkeyhtiö Orion kertoo käyttävänsä pfas-yhdisteisiin kuuluvia materiaaleja sekä ihmis- että eläinlääkkeissään. Ehdotettu kielto aiheuttaisi yhtiön mukaan merkittäviä haasteita lääkealalle.

”Vaikka vaikuttaville lääkeaineille on olemassa poikkeus, ehdotettu rajoitus kattaa paitsi vaikuttavat aineet myös fluoratut rakennusosat, liuottimet, katalyytit, välituotteet ja pakkausmateriaalit, jotka ovat olennainen osa lääkkeitä. Nämä yhdisteet ovat välttämättömiä turvallisten ja tehokkaiden lääkkeiden valmistuksessa, ja niiden muuttaminen voi mitätöidä sääntelyhyväksynnät”, Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme sanoo.

Orion kertoo kehittävänsä jatkuvasti vaihtoehtoisia ratkaisuja tuotantoonsa ja pyrkii minimoimaan vaikutuksensa ympäristöön. Yhtiö ei kommentoi, voisiko pfas-kielto johtaa myös Orionin osalta lääkkeiden valmistuksen keskeyttämiseen Suomessa.

Yhtiön mukaan suunniteltu kielto voi kuitenkin vaikuttaa joidenkin lääkkeiden tuotantoon ja investointipäätöksiin Suomessa.

”Pfas-kielto yhdistettynä muihin ajankohtaisiin ehdotettuihin direktiiveihin kuten yhdyskuntajätevesidirektiiviin, joka koskee vain lääke- ja kosmetiikkateollisuutta, uhkaa vakavasti lääkkeiden tuotantoa ja tuontia Suomeen. Tämä tulee vaikeuttamaan lääkkeiden saatavuutta entisestään pienellä markkinalla”, Hurme sanoo.

Hänen mukaansa Orion on jo siirtämässä osaa tuotannostaan Suomen ulkopuolelle rinnakkaislääkkeisiin kohdistuvien kustannuspaineiden vuoksi.

”Kehitystyö on kuitenkin pitkäjänteinen ja aikaa vievä prosessi, joten pfas-valmisteista luopuminen lyhyessä aikataulussa ei ole lääketeollisuudelle kovin realistinen tavoite”, Hurme toteaa.

Hänen mukaansa pfas-yhdisteillä on keskeinen rooli lääkealalla, ja yhtiö kannattaa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa laajoja poikkeuksia näiden kemikaalien käytölle.

”Pfas-yhdisteille on tälläkin hetkellä rajoitettu määrä vaihtoehtoja, joten tuemme niiden hallittua käyttöä lääketeollisuudessa tavalla, jolla on minimaalinen ympäristövaikutus”, Hurme sanoo.

Teflon helpottaa valmistusta

Ny Teknikissä julkaistun artikkelin mukaan pfas-yhdisteisiin kuuluvaa ptfe:tä (polytetrafluorieteeniä) käytetään lääkkeiden valmistuksessa esimerkiksi kuljetushihnojen, putkien ja letkujen pinnoitteena parantamaan laitteiden kemikaalinkestoa. Ptfe tunnetaan kuluttajille yleisesti nimellä teflon.

Vettä ja lämpöä hylkiviä pfas-yhdisteitä käytetään artikkelin mukaan myös lääkepakkauksissa ja jopa 20 prosentissa kaikista maailmanlaajuisesti markkinoilla olevista lääkkeistä.

Pfas-yhdisteitä kutsutaan "ikuisuuskemikaaleiksi", koska ne hajoavat äärimmäisen hitaasti ja kertyvät sekä ympäristöön että ihmiskehoon. Rajoituksia on perusteltu sillä, että yhdisteet voivat olla lisääntymismyrkyllisiä, syöpää aiheuttavia tai hormonitoimintaa häiritseviä.

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ehdotus kattaisi noin 10 000 pfas-yhdisteen käytön rajoittamisen. Tammikuussa 2025 julkaistun tiedotteen mukaan tällä hetkellä keskusteluissa on kaksi vaihtoehtoa: täyskielto tai rajoitus siirtymäajalla, mikä antaisi aikaa löytää turvallisia korvaavia aineita.

Orpon hallitus päätti puoliväliriihessään miljardiluokan veronkevennyksistä, jotka koskevat etenkin palkansaajien ansiotuloverotusta, yritysten yhteisöveroa ja kovatuloisten suomalaisten marginaaliverotusta.

Toisaalta hallitus kiristää tiettyjä veroja ja poistaa suosittuja veroetuja.

Hallitus päätti poistaa työhuonevähennyksen sekä työsuhdepyörien veroedun ensi vuoden alusta lähtien.

Nämä veroedut ovat suosittuja. Verohallinnon mukaan vuonna työhuonevähennys on yksi suosituimmista erikseen haettavista veroeduista. Sen saajien lukumäärä oli 391 295 suomalaista vuonna 2023. Vielä suosituimpia olivat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja, työmatkakuluja ja kotitalousvähennystä koskevat veroedut.

Työhuonevähennys on 960 euroa esimerkiksi silloin, jos tekee yli puolet työajasta etätyötä.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Tätä päätöstä ovat ammattiliitot ja vasemmistopuolueet kritisoineet rajusti jo etukäteen.

Toisaalta hallitus selvittää hyvin suositun kotitalousvähennyksen laajentamista kattamaan myös irtaimiston korjaukset.

Kotitalousvähennystä Orpon hallitus supisti jo aiemmin.

Polkupyöräedun suosio on puolestaan kasvanut nopeasti, on Pyöräliitto kertonut. Etua on mediassa kerrottu käyttävän noin 100 000 suomalaista.

Hallituksen uudet esitykset tuulivoimasta vaikeuttavat uusia tuulivoimahankkeita merkittävästi Suomen uusiutuvat -yhdistyksen mukaan.

Ongelmia tuovat erityisesti uudet etäisyysvaatimukset ja kaavoituksen tiukennukset Suomen uusiutuvien toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan.

Puoliväliriihen mukaan tavoitteena on moninkertaistaa Suomen puhtaan sähkön tuotanto ja edistää Suomen asemaa ja kilpailuetua puhtaan energian edelläkävijänä.

Puoliväliriihessä tehdyt tuulivoimaa koskevat linjaukset ovat kuitenkin ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa yhdistyksen mukaan.

Uusi sääntely saattaa jopa estää käytännössä uudet tuulivoimahankkeet. Yhdistyksen mukaan myös Suomen ilmastotavoitteet ja alueiden elinvoima ovat vaarassa.

Edessä vaikeita neuvotteluita

Uudet linjaukset edellyttäisivät, että tuulivoimalat sijoitetaan jatkossa vähintään 2–3 kilometrin päähän asutuksesta. Jo 1,5 kilometrin etäisyys aiheuttaa merkittäviä rajoitteita alalle.

”Suostumusmenettely, jonka mukaan voimalan saa rakentaa maanomistajan luvalla lähemmäs asutusta, mahdollistaa jouston, mutta tulee koskemaan useita maanomistajia ja pahimmillaan tarkoittamaan vaikeita neuvotteluja”, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Puoliväliriihen mukaan etäisyyttä ei noudatettaisi maakuntakaavoituksessa, jossa tuulivoima-alueita voitaisiin sijoittaa tätä lähemmäksi asutusta.

”Puoliväliriihi on vahvistamassa maakuntakaavoituksen roolia. Samalla se siirtää vastuun Suomen vihreän siirtymän edistämisestä maakuntakaavoittajien ja -päättäjien harteille. Mikäli maakuntakaavoissa ei jatkossa merkitä tuulivoima-alueita huomattavasti riihen esittämää etäisyyttä lähemmäksi asutusta, ei maatuulivoimahankkeille löydy Suomesta sopivia alueita”, Mikkonen summaa.

Etenkin Etelä-Suomessa tulee maakuntakaavoittaa kaikki pienemmätkin tuulivoimahankkeet, mikä lisää byrokratiaa ja hidastaa hankkeiden etenemistä.

Nykyisin tuulivoimahankkeiden vaikutukset selvitetään kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Asutuksen ja tuulivoiman välistä etäisyyttä säännellään valtioneuvoston asetuksella tuulivoimaloiden ulkomeluntasosta sekä ympäristöministeriön ohjeella melumallinnuksesta, jotka yhdessä asettavat yhden Euroopan tiukimmista etäisyysvaatimuksista tuulivoimalle.

Myös hallituksen vetyvisio on vaarassa järjestön mielestä, koska tuulivoiman rakentaminen vaarantuu.

Tekniikka&Talous kertoi huhtikuun puolivälissä Pohjois-Karjalan maakunnan sähkönsiirtopullonkaulasta: se on ollut Suomen ainoa maakunta, josta on puuttunut 400 kilovoltin sähkönsiirtoverkko. Lähitulevaisuudessa ongelma väistyy, sillä Suomen hallitus päätti kehysriihessä edistää energiaintensiivisten investointien toteuttamista itäisessä Suomessa huolehtimalla sähköverkkoyhtiö Fingridin investointikyvystä.

Puoliväliriihessä hallitus kirjasi Itä-Suomen 400 kV siirtoyhteyden selvittämisen. Fingrid käynnistää nyt ympäristövaikutusten arvioinnin Huutokoski–Kontiolahti-hankkeelle, jonka tavoitteena on kasvattaa nykyinen 110 kilovoltin yhteys 400 kilovolttiin.

”Kantaverkon eteneminen on erittäin tärkeä asia Pohjois-Karjalalle ja voi laittaa energiainvestoinnit liikkeelle. Jos jatkoaskeleet etenevät, maakunnasta voi tulla Suomen houkuttelevin paikka energiainvestoinneille, datakeskuksille ja muille puhtaan energian investoinneille”, yhteyspäällikkö Jarno Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta sanoo tiedotteessa.

Muita maakuntaliitolle mieleisiä päätöksiä olivat Joensuun ja Helsingin välisen lentoliikenteen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka, Lieksanjoen sillan uusiminen 20 miljoonalla, rajavartiolaitoksen lisäresurssit ja merkittävä määräraha GTK Mintecin toimintaan Outokummussa. GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi esitetään 37 miljoonan euron valtuutta vuodelle 2027.

Lue myös: