Olemmeko kuplassa, ja milloin se puhkeaa? Tuhannen taalan kysymys mietityttää yhä sijoittajia, kun teknologiajättien kurssit takovat ennätyksiä tekoälymurroksen vauhdittamina.
The Big Short -elokuvan parrasvaloihin nostama sijoittaja Michael Burrykin katkaisi pari vuotta kestäneen radiohiljaisuuden ja kirjoitti viestipalvelu X:ään perjantaina pörssirallin loppua povaavan päivityksen:
”Joskus näemme kuplia. Joskus mitään ei ole tehtävissä. Joskus ainoa voittava siirto on jättää pelaamatta”, Burry kirjoitti.
Hämyinen lausunto on viittaus vuoden 1983 elokuvaan Sotaleikit, joka käsittelee tekoälykehityksen mahdollisuuksia ja riskejä.
Tuomiopäivän profeettoja rahoitusmarkkinoilla riittää, mutta Burryn sanat resonoivat keskimääräistä lujemmin.
Sijoittaja teki 2000-luvun alussa satoja miljoonia dollareita veikkaamalla markkinoiden romahdusta – ensin IT-kuplassa, sitten asuntolainakriisin kautta levinneessä finanssikriisissä. Myöhemmät ennustukset eivät ole kuitenkaan osuneet yhtä tarkasti, kertoo muun muassa talousmedia Yahoo Finance.
Kolme merkkiä kuplasta
Varainhoitoyhtiö Evlin päästrategi Valtteri Ahti suhtautuu kiihtyvään kuplakeskusteluun ymmärtäen mutta varauksella.
Päästrategin mukaan markkinoilla tosiaan näkyy klassisia kuplan merkkejä, jotka tuovat mieleen myös IT-huuman nousun ja tuhon. Samalla tilanteessa on myös merkittäviä eroja.
Ensimmäinen ja selkein merkki on Ahdin mukaan käsinkosketeltava hype. Tekoälystä puhutaan nyt kaikkialla: työpaikoilla, somessa, tässäkin jutussa.
”Hypeä on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi edellisissä tulosjulkistuksissa tuntui, että jokainen yhtiö kertoi olevansa voittaja nimenomaan tekoälyteknologian vuoksi”, Ahti sanoo.
Toinen on merkki kuplasta on sellaistenkin yritysten kurssinousu, joilla ei välttämättä ole edes liikevaihtoa, mutta jotka rakentavat liiketoimintakonseptinsa tekoälyn varaan.
Kuitenkin toisin kuin IT-kuplassa, aivan yhtä selkeitä esimerkkejä yhtiöistä, jotka rohmuavat sijoituksia, mutta joiden yhteys teknologiseen murrokseen on häilyvä, ei kuitenkaan juuri ole. Ainakaan toistaiseksi.
”Tappiota tekevien teknologiayhtiöiden pörssikurssit ovat nousseet nopeasti viimeisen vuoden aikana, mutta olemme edelleen kaukana 2000-luvun alun tilanteesta. Jos Pets.comin kaltaisia yhtiöitä tulee, niiden aika on myöhemmin”, Ahti sanoo.
Kolmas merkki liittyy rahoitusjärjestelyihin. Ahti kertoo, että osa yhtiöistä rahoittaa asiakkaitaan, jotka puolestaan käyttävät rahoitusta rahoittajayhtiön tuotteisiin.
Esimerkiksi Nvidia on sijoittanut yhteensä sadoilla miljardeilla dollareilla yrityksiin, kuten sirujätti Intel, tekoälykehittäjä Open AI, pilvipalveluyhtiö CoreWeave ja puolijohdeyhtiö Arm Holdings. Ahdin mukaan Nvidia pyrkii luomaan investoinneillaan tekoäly-yhtiöiden verkostoa, jonka keskiössä se on itse.
”Isot yhtiöt yli-investoivat, koska ne pelkäävät, että kilpailijat vievät markkinan”, Ahti sanoo.
Sitä Ahti ei lähde arvioimaan, onko Nvidian viime viikolla julkistamassa Nokia-investoinnissa kyse samanlaisesta taktikoinnista.
”Suuret teknologiyhtiöt eivät ole kuplahinnoissa”
Vaikka merkkejä kuplasta on, nykytilannetta erottaa 2000-luvun IT-buumista Ahdin mukaan yksi keskeinen asia.
”Kuplalle ominaiset keskeisten yhtiöiden äärimmäisen korkeat arvostustasot loistavat poissaolollaan. Suuret teknologiayhtiöt, kuten Google, Meta ja Amazon eivät ole kuplahinnoissa lainkaan, vaan linjassa oman historiansa kanssa”, hän sanoo.
Suurenmoisen seitsikon eteenpäin katsova P/E-mediaani on ollut kyllä tänä vuonna nousujohteinen. Luku on silti vain noin 30, eli lähellä viime vuosien arvostustasoja ja kaukana esimerkiksi vuoden 2020-luvun vaihteen arvostuksista. Teknojäteistä Tesla tosin huitelee omassa yli luokassaan yli kahdensadan P/E:llä.
Arvostustasot ovat Ahdin mukaan aisoissa, sillä yhtiöiden tuloskasvu pysynyt enimmäkseen erittäin vahvana.
”Tämän päivän jätit tekevät voittonsa muulla kuin tekoälyllä ja rahoittavat valtavat datakeskushankkeet kassavirrallaan. IT-kuplan yritykset nojasivat tulevaisuuden lupauksiin ja rahoittivat hankkeet velkarahalla”, Ahti sanoo.
Ahti kuitenkin arvioi, että teknojättien vahva tuloskasvu tulee hidastumaan, sillä isot tekoälyinvestoinnit rasittavat yhtiöitä. Tästä saatiin jo esimakua, kun Meta korjasi kurssiaan yli 10 prosenttia tällä viikolla julkistetun tulospettymyksen jälkeen.
Entä jos sittenkin ovat?
Entä jos tuhoa ennustava Burry on kuitenkin oikeassa, ja olemme kuplassa?
Ahdin mukaan kuplan puhkeaminen riippuisi pitkälti kahdesta asiasta: sijoittajapsykologiasta ja tekoälyn hyötyjen konkretisoitumisesta.
”Kupla syntyy, kun sijoittajat ovat valmiita maksamaan huomattavaa ylihintaa osakkeista, joiden tulevaisuuden visiot huimaavat. Osa sijoittajista ei usko utopistisiin visioihin, mutta uskoo uskovaisten uskovan – ja siksi jatkaa ostamista.”
”Kuplat puhkeavat, kun skeptisemmät sijoittajat kokevat, että uskovaisten usko on hiipumassa ja on aika paeta ennen kuin on myöhäistä”, Ahti sanoo.
Lopullisesti tekoälykupla puhkeaa – tai isoimmat voittajat ja häviäjät selviävät – kun teknologian hyödyt realisoituvat. Eli kun tiedämme, millaisia tuottavuusparannuksia, kustannussäästöjä ja uusia liiketoimintamalleja tekoäly todella mahdollistaa. Siinä voi mennä Ahdin mukaan vielä vuosia.
”Ennen tätä kuplaa koetellaan, ja ellei se puhkea, se vahvistuu.”
