Suomen raakaöljy tuodaan Venäjän sijaan nykyään pääasiassa Norjasta, ja sen matalampi rikkipitoisuus on tehnyt esimerkiksi bensan jalostamisesta jopa aiempaa helpompaa.
- Öljyn markkinahinta pomppasi ja bensan hinta kohosi, mutta Nesteen Porvoon öljynjalostamo pyörii 24/7.
- Suomessa jalostettavan bensiinin raakaöljy tulee pääasiassa Norjan öljykentiltä.
- Bensiinin valmistamiseen menee noin kaksi vuorokautta.
- Jalostamolla voitaisiin valmistaa biobensiiniä, mutta sille ei ole kysyntää.
Suomeen tuodaan vuosittain noin 5 miljardin euron arvosta raakaöljyä. Pääasiassa öljyä tuodaan Norjasta, mutta öljyä laivataan myös Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.
Hormuzinsalmen kautta öljyä ei Suomeen kulje, vaikka sen sulun takia bensiinin hinnat nousivat myös suomalaisilla huoltoasemilla. Öljyn markkinat ovat kuitenkin globaaleja, joten paikalliset toimitushaasteet vaikuttavat laajasti: kun tuotteesta on aiempaa vähemmän tarjontaa, mutta yhtä paljon ostajia, tuotteen hinta nousee.
Sen takia esimerkiksi lentopetrolin valmistus on nyt erityisen kannattavaa, vaikka koronavuosina tuotteelle ei ollut miltei lainkaan kysyntää. Sitä valmistetaan muun muassa Kilpilahdessa Nesteen Porvoon jalostamolla, jossa jalostetaan myös bensiiniä ja dieseliä, jota tankataan autoihin ympäri Suomen.
Venäjä pakotti muutokseen
Myös Nesteen jalostamasta raakaöljystä suurin osa tulee Norjasta. Vielä muutama vuosi takaperin suurin osa öljystä tuotiin Venäjältä, mutta sen osuus putosi nollaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022.
”Nykyisin ostamamme öljyt ovat vähemmän rikkipitoisia. Kaiken kaikkiaan operointi on ollut ehkä näin jalostajan näkökulmasta jopa helpompaa näillä Norjanmeren öljyillä”, Nesteen Porvoon jalostamon johtaja Markku Pirnes kertoo.
Norjalla on lähes sata öljykenttää Pohjanmerellä. Tällä hetkellä niistä öljyntuotannon kannalta merkittävin on Johan Svedrup, joka vastaa noin kolmasosasta Norjan öljytuotannosta.
Pirnes ei kuitenkaan kerro tarkemmin, miltä öljykentiltä Nesteen hankkima öljy on peräisin. Hän tyytyy kertomaan, että raaka-aineita hankitaan useista lähteistä jalostamon tarpeiden mukaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
St1:lle ja S-ryhmän huoltoasemille polttoaineita toimittava Neot jalostaa öljyä muun muassa Ruotsin Göteborgissa, mutta Neot hankkii öljyä myös muilta pohjoismaisilta jalostamoilta.
”Toisin kuin uusiutuvilla, fossiilisilla polttoaineilla ei ole lakisääteisiä jäljitettävyys- ja vastuullisuusvaatimuksia. Velvoittavan lainsäädännön puuttuminen asettaa haasteita fossiilisissa polttoaineissa käytetyn raakaöljyn tarkan alkuperän selvittämiselle”, Neotin nettisivuilla kerrotaan.
Viikossa asemalle
Kilpilahteen saapuu viikoittain yhdestä kahteen raakaöljyllä lastattua laivaa. Norjasta matkaavalla tankkerilla, johon mahtuu noin 150 000 tonnia öljyä, menee noin kolme vuorokautta Porvoon edustalle.
”Jos kaikki raakaöljymme tulisikin autoilla, pitäisi tulla 27 täysperävaunullista rekkaa tunnissa eli kahden minuutin välein suunnilleen”, Pirnes avaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Raakaöljy puretaan laivoista putkistoja pitkin luolastoihin ja sieltä se pumpataan tarvittaessa pinnalle säiliöön, jossa siitä tehdään sopiva seos. Sieltä öljy jatkaa tislauskolonniin, jossa bensiini erotetaan muista öljytuotteista. Rikin poistamisen ja oktaaniluvun nostamisen jälkeen bensiini matkaa lastausterminaaliin.
”Joku voisi ajatella, että siinä menee kuukausikin, mutta käytännössä siitä, kun raakaöljy syötetään sisään, menee noin kaksi vuorokautta, kun se on tuotteena tuolla jalostamon jakeluterminaalilla”, Pirnes kertoo.
Periaatteessa Norjasta lähtenyt öljy voi olla viikon sisällä autosi tankissa.
Jakeluterminaalissa käy ilta- ja yöaikaan kuhina, kun säiliöautot hakevat kuormia. Terminaalista lähtee päivittäin 200–250 säiliöautoa.
Tuhansien huoltoasemien maa
Terminaalista bensiini jatkaa säiliöauton kyydissä asemalle. Iltalehden seuraama säiliöauto vei kuorman Kilpilahdesta Vantaan Tammiston huoltoasemalle.
Yhteensä Nesteellä on Suomessa noin 700 huoltoasemaa. Automaattiasemia ja palveluasemia on kumpiakin noin 200, loput ovat raskaan liikenteen asemia. Näiden lisäksi St1:llä on Suomessa noin 400 asemaa ja SOK:lla noin 460 ABC-huolto- ja automaattiasemaa. Tankkausverkosto on laaja, mutta käynnit keskittyvät vilkkaiden teiden varsille.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
”Meillä on isoja taukopaikkoja kaikilla pääteillä: on kauppiasvetoisia niin kuin Jari-Pekat ja Matkakeitaat ja Restelin Huilin kanssa Linnatuuli ja esimerkiksi Kivihovi ykköstiellä. Ja sitten on Tammiston tyyppiset, jotka ovat kaupunkien liikenteen solmukohdissa”, kertoo Nesteen asemaverkoston johtaja Katri Taskinen.
Vilkkailla Nesteen asemilla voi olla jopa 3 000 asiakaskäyntiä päivässä.
Raskaan liikenteen asemilla tankataan lähinnä dieseliä, mutta myös polttoöljylle on kysyntää. Kevyen liikenteen eli henkilöautojen asemille dieseliä ja bensaa menee suunnilleen yhtä paljon.
”Kun autokanta sähköistyy ensin hybridiautojen kautta täyssähköön, dieselin osuus laskee nopeammin”, Taskinen kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Biobensa mahdollista
Nesteen Porvoon jalostamo on Pirneksen mukaan maailman johtava uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja. Näitä polttoaineita tuotetaan kasviöljyistä, kuten käytetystä paistirasvasta, ilman fossiilista raaka-ainetta. Biobensaa jalostamossa ei kuitenkaan valmisteta.
”Tekniset ratkaisut sen tekemiseen ovat olemassa, mutta se on hyvä kysymys, että miksi emme sitä tee. Jos sille olisi kysyntää ja tarvetta, niin uskon, että se voisi olla enemmän tuotevalikoimassa”, Pirnes sanoo.
2000-luvun alussa Neste myi kokeiluluontoisesti E98-biobensiiniä. Fossiilista vaihtoehtoa kalliimpi tuote ei kuitenkaan villinnyt kansaa.
”Toki meillä on biovelvoite [jakeluvelvoite], joka meidän tulee täyttää, mutta me pystymme täyttämään sen aika hyvin dieseliin liittyvällä uusiutuvalla osuudella”, Pirnes täsmentää.
