Uutiset ja blogit

Juttu on julkaistu alun perin elokuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Turun kaupunki valitsi vuoden 2024 alussa rakennusyhtiö Ralf Ajalinin toteuttamaan Kupittaan Seikkailupuiston päärakennuksen eli Vihreän talon peruskorjauksen pääurakan.

Kyseessä on vuonna 1920 valmistunut entinen puutarhakoulun rakennus. Sen remontti on kuitenkin yhä kesken ja jatko epävarma, sillä pääurakoitsija Ralf Ajalin asetettiin konkurssiin elokuun alussa.

”Töitä on kauttaaltaan kesken ja tilaajan konkurssipesälle ilmoittama arvio valmiusasteesta on 40 prosenttia”, Turun kaupungin tilapalvelujohtaja Leevi Luoto kertoo.

Konkurssipesälle on nimetty pesänhoitaja, joka selvittää parhaillaan pesän velvoitteita ja mahdollisuuksia viedä urakka loppuun. Neuvottelut kaupungin ja pesänhoitajan välillä ovat käynnissä.

Urakka on osoittautunut vaikeaksi: sen oli määrä valmistua jo syksyllä 2024. Ralf Ajalin on remontin aikana antanut kaupungille 57 lisä- ja muutostyötarjousta. Ralf Ajalinin antamien lisä- ja muutostöiden tarjousten arvo nousee yhteensä 1,89 miljoonaan euroon.

Alun perin urakkasopimuksen arvo oli hankesuunnitelman mukaan 691 520 euroa, joten lisä- ja muutostyöt ovat jo lähes kolminkertaisia alkuperäiseen sopimukseen nähden. Urakoitsija valittiin tarjouskilpailussa halvimmalla hinnalla. Kallein tarjous oli tuolloin 1,39 miljoonaa euroa.

Turun kaupunki on ehtinyt maksaa Ralf Ajalin Oy:lle ennen yhtiön konkurssia sovituista lisätöistä yhteensä noin 83 prosenttia eli 1,56 miljoonaa euroa.

Lisäksi alkuperäisestä 691 520 euron urakkahinnasta on maksettu yli 40 prosenttia eli 295 247 euroa.

Kun maksetut lisätyöt ja alkuperäinen urakkahinta lasketaan yhteen, Turun kaupunki on maksanut kesken jääneestä urakasta yhteensä noin 1,86 miljoonaa euroa.

Vauriot arvioitua laajemmat

Tilapalvelujohtaja Luoto perustelee kustannusten nousua sillä, että Vihreä talo on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osia ei saa purkaa eikä muuttaa siten, että julkisivun tai vesikaton arkkitehtoninen arvo tai tyyli kärsisi.

”Kustannuksia nosti, kun tietoon tuli urakkatyön edetessä ja rakenteita laajemmin avattaessa, miten pitkälle rakennusta joudutaan purkamaan kuntokartoitusta laajempien vaurioiden ja puutteiden myötä”, Luoto sanoo.

Koko peruskorjauksen kustannuksiksi arvioitiin alkuvaiheessa noin 1,5 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan pääurakan lisäksi sähkö-, putki- ja ilmanvaihtotyöt. Viime vuoden lokakuussa kustannusarvio nousi 3,5 miljoonaan euroon.

Luoto ei tässä vaiheessa halua arvioida, kuinka paljon hanke lopulta tulee maksamaan.

”Tulevat viikot tuovat paljon lisää tietoa, kun pesänhoitaja on järjestäytynyt ja neuvottelut hänen kanssaan etenevät”, Luoto sanoo.

Turkulaisia Vihreän talon peruskorjauksen venyminen harmittaa.

Kupittaan Seikkailupuisto on ollut erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Remontin takia muun muassa päärakennuksen wc-tilat ovat olleet jo pitkään poissa käytöstä.

Konkurssin taustalla epäonnistunut siltaremontti

Ralf Ajalin selitti elokuun alussa talousvaikeuksiaan erityisesti Valkeakosken Isonsillan korjausurakan aiheuttamilla tappioilla.

Siltaremontti käynnistyi syksyllä 2023, mutta Valkeakosken kaupunki purki sopimuksen ja otti työmaan haltuunsa huhtikuussa 2025.

Uusi urakoitsija jatkaa työtä, ja kaupunki on ilmoittanut aikovansa vaatia Ralf Ajalinilta korvauksia.

”[Valkeakosken Isonsillan urakalla] oli iso merkitys, kuten saneeraushakemuksen yhteydessä viestittiin. Lisäkulut kohteessa toteutuivat, mutta laskutusta ei saatu. Tämä oli suoraan kassasta pois”, Ralf Ajalinin toimitusjohtaja Joni Kumpumäki kertoi Tekniikka&Taloudelle elokuussa.

Yhtiö perusteli tiedotteessaan konkurssia sillä, ettei toiminnan elvyttäminen ole onnistunut saneerausmenettelystä huolimatta. Yhtiön hallitus katsoi, ettei saneerausohjelman aikaansaamiselle ja vahvistamiselle ole edellytyksiä.

”Tilannetta ei ole auttanut tiettyjen asiakkaiden yksipuolinen maksuaikojen venyttäminen sekä toteutuneiden maksuerien kuittaamattomuus, mistä näyttäisi tulleen yhä tavallisempaa rakennusalalla”, tiedotteessa kirjoitetaan.

Konkurssi ei vaikuta emoyhtiö Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n toimintaan. Emoyhtiö jatkaa maa-aines- ja kuljetuspalveluja Länsi-Uudellamaalla Ralf Ajalin -brändin alla normaalisti.

Lue myös:

Paras myynnin koulutusohjelman aloitus, jonka olen kuullut, oli kouluttajan kysymys meille yleisölle: ”Mikä on se asia, jonka kuuleminen tuottaa eniten iloa useimmille ihmisille?” Kukaan ei vastannut heti, joten konsultti totesi: ”Se on sinun oma nimesi.” Ja totta on, jokainen ­jenkkimyyjä puhuttelee sinua koko nimelläsi ja jokaisessa brändihotellissa respa muistaa nimesi, kun olet kirjautunut sisään.

Isot pomot osaavat ottaa etukäteen selvää saapuvien vieraiden nimistä ja kuvista, jotta tekevät lähtemättömän vaikutuksen osaamalla asiakkaiden nimet, vaikka eivät ole heitä aiemmin tavanneet. Miten nykynuoriso selviää maail­malla, kun Suomessa ei enää tiedetä suku­nimiä, vaan kaikki toimii etunimillä?

Oma mentorini oli huolissaan ­suomalaisesta ­nimityspolitiikasta. Vain yksi kolmannes huippurekrytoinneista tulee meillä firman sisältä, kun Yhdysvalloissa lukema on kaksi ­kolmannesta. Otetaan ihmisiä, joilla ei ole toimiala-, eikä asiakas­tuntemusta. Yleensä homma menee vielä siihen, että avainpomoja lähtee saman tien, ainakin ylennyksestä haaveilleet.

Syynä on joko typerä hallitus tai headhunterit, jotka haluavat metsästää ulkoa. Sisäiset nopeat rekryt eivät tuo heille jättipotteja. Lisäksi uusi huntattu pomo jää kiitollisuudenvelkaan suosittelijalleen, jolle hän antaa jatkotoimeksiantoja. Näin piiri pieni pyörii. Tämä ­systeemi saattaa olla yksi perussyy siihen, ­että Suomi elää pysähtyneisyydessä.

Toinen saattaa olla liika luottamus teknologisten innovaatioiden vetovoimaan. Aikanaan jo Steven Jobs totesi: ”Olen usein innostunut teknologisista innovaatioista, mutta on pysähdyttävä miettimään niiden yhteyttä isoihin miljardiluokan visioihin, jotka innovaatio voi aikaansaada. Sitten on lähdettävä purkamaan asiakaskokemus, markkinointi ja myynti. Vasta sitten mennään takaperin siihen teknologiaan.”

Menneistä jenkkifilosofeista Charlie Munger tiivisti johtajien sekoiluvaihtoehdot kolmeen L-kirjaimeen: liquor, ladies, leverage. Eli viina, vosut tai velkarahalla investointi. Munger unohti ihmiset, jotka asettavat egon tärkeämmäksi kuin tuloksen.

Kaikista jenkkiyhtiöistä ei voi ylpeillä. Juniori haki töihin UPS:lle ja meni haastatteluun myöhässä todeten: ”Sorry, menin ensin ­väärään osoitteeseen.” Hänet palkattiin heti apulaisjohtajaksi.

Jenkkiyhtiöissä on voimassa Trump-­aksiooma: ”Jos omatunto kolkuttaa, niin älä avaa.” Mutta on jenkeissä jotain hyvääkin, vaihto-­oppilaana perheen isä opetti, että kolmea asiaa ei saa hakata: lasta, naista ja hyvää pihviä. Se ohje on ollut tärkeä muistaa.

Perusinsinööri Veijo Miettinen on Tekniikka&Talouden pakinoitsija. Nimimerkin takana on useita kirjoittajia, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Pakinat saattavat sisältää fiktiota.

Lue myös:

Yleisin virhe testamenttia tehtäessä on, että tekijä ei ymmärrä, mitä on tekemässä. Näin sanoo asianajotoimisto Teräskulman osakas, asianajaja Saara Leinonen Markkinaraati-ohjelmassa.

”Ei keskustella asiantuntijan kanssa”, Leinonen sanoo.

Testamentin tekijä saattaa huolehtia asiakirjan määrämuotoisuudesta, sen sijaan että keskittyisi pohtimaan testamentin varsinaista sisältöä.

”Testamentti on usein epäselvä, tulkinnanvarainen eikä se yksinkertaisesti johda lainkaan siihen, mihin sen haluttaisiin johtavan.”

Leinosen mukaan yleisiä ongelmia voi torjua käyttämällä asiantuntijaa. Hänen mukaansa ammattilaista kannattaa käyttää matalalla kynnyksellä.

Juristin käyttäminen ei välttämättä ole niin kallista kuin usein uskotaan. ”Keskimäärin testamentin laatiminen asettuu jonnekin 400 ja tuhannen euron väliin, eli sitä pelätään ehkä turhaan”, Leinonen sanoo.

Kesämökki hiertää

Perintöriitoja on monenlaisia, mutta tyyppiesimerkki Leinosen mukaan on juuri tulkinnanvarainen testamentti. Yleinen on myös tilanne, jossa on monia testamentteja, jotka ovat ristiriidassa keskenään.

”Pahimmassa tapauksessa testamentti on sellainen, että kukaan kuolinpesän osakkaista ei pidä lopputuloksesta.”

Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Minna Mandellöf sanoo, että tyypillinen perintöriidanaihe ovat esimerkiksi kesämökit.

Riita usein kumpuaa ajatuksesta, että perintö on jaettu epäreilusti.

”Testamentin tekijä ei ole elinaikanaan puhunut ajatuksistaan perillistensä kanssa ja sitten tulee riitaa, jota hän ei ole enää selvittämässä.”

Lähitapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro kehottaa kaikkia valmistautumaan vanhenemiseensa ajoissa.

”Ikääntymiseen liittyviä asiakirjoja on muitakin. Ehkä ne kannattaa kerralla hoitaa kuntoon vaikka tänään.”

Valtio-omisteinen raideyhtiö VR on tehnyt toivelistan tärkeistä ratahankkeista. Listalla on uusia rataosuuksia sekä lisäraiteita ja kunnostusta vanhoille junaradoille.

VR haluaisi seuraavan hallituksen tekevän ensitöikseen päätöksen Lentoradasta.

Lentorata on 30 kilometriä pitkä uusi rata, joka liittäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman ilman junanvaihtoja suoraan kaukojunaverkostoon. Pohjoisesta ja idästä tulevat kaukojunat sukeltaisivat tunneliin Keravan pohjoispuolella, pysähtyisivät maan alla Helsinki-Vantaalla ja nousisivat jälleen maan pinnalle hiukan ennen Pasilaa.

Uuden radan hintalappu olisi 3–4 miljardia euroa.

”Pääradan kehittäminen on kirkkaasti meidän ykköstoive. Pääradan matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, ja näemme jatkossakin kasvumahdollisuudet parhaiksi nimenomaan sillä suunnalla”, VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen sanoo.

Hannukainen ottaa esimerkeiksi Vaasan ja Joensuun. Vaasan aseman matkustajamäärä ennen pandemiaa oli 541 000 vuodessa, ja viime vuonna vastaava luku oli 600 000. Joensuunkin matkustus on kasvanut, mutta selvästi Vaasaa vähemmän eli 567 000:sta 601 000:een.

”Lentorata parantaisi maakuntien saavutettavuutta ja helpottaisi poistamaan pääradan nykyisen ratakapasiteetin pullonkaulan Pasilan ja Keravan välillä.”

VR kehittäisi muutoinkin päärataa. Helsingin ja Riihimäen väli tulisi saada koko matkaltaan neliraiteiseksi. Tämä toive onkin kuultu, sillä uusien raiteiden rakentaminen on paraikaa menossa Keravan ja Järvenpään sekä Järvenpään ja Jokelan välillä.

Jokelan ja Riihimäen välisen 20 kilometrin pituisen osuuden uusista raiteista ei ole vielä päätöstä.

”Päärata on tukossa Helsingin ja Tampereen välillä. Radalla on erittäin vilkas kauko-, lähi- ja tavaraliikenne. Onneksi osuudella on sentään vähintään kaksi raidetta koko matkalla, mutta ohituspaikkoja ja lisäraiteita tarvitaan”, Hannukainen kertoo.

VR:n näkemyksen mukaan raideliikenteen suurimpia ratkaistavia pulmia on jo noin 1,7 miljardiin euroon kasvanut rataverkon korjausvelka. Se heikentää rataverkon palvelutasoa ja toimivuutta sekä huoltovarmuutta.

Korjausvelan kasvua ei saada yhtiön näkemyksen mukaan kuriin hokkuspokkustempuilla, kuten investointiohjelmalla tai puoliväliriihessä tehdyillä uusilla päätöksillä.

”Pidämme välttämättömänä hallituskausien yli ulottuvaa tasapainotusohjelmaa, jolla rataverkon korjausvelkaa kurottaisiin umpeen”, Hannukainen sanoo.

Pääradan lisäksi VR:n to do -listalla on ratojen parannuksia nopeuksien nostamiseksi Savon ja Karjalan radoilla sekä Seinäjoen ja Vaasan sekä Seinäjoen ja Oulun välillä. Yhtiö toivoo myös Kolarin radan sähköistämistä.

VR:n listalta puuttuu paljon porua aiheuttanut rataoikaisu Espoon ja Salon välillä. Eikö kolme miljardia maksava Länsirata kelpaa VR:lle?

”Ei siitä ole kysymys. Kaikki ratahankkeet ovat tervetulleita, mutta meille Lentorata on kirkas ykkönen”, Hannukainen linjaa.

Hannukainen myöntää, että Länsirata leikkaisi matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä reilusti. Koituisiko tästä reipasta matkustuksen lisäystä, on epäselvää.

”Näemme kyllä nykyiselläkin Turun radalla potentiaalia lisätä esimerkiksi liikematkustusta. Siksi tuomme marraskuussa Pietarin reitillä aiemmin olleet junat uusittuina Pendolino Plus -junina radalle.”

Itäradastakaan Hannukainen ei riehaannu.

”Savon ja Karjalan radoilla voitaisiin supistaa matka-aikoja paljon halvemmallakin nykyisiä ratoja parantamalla.”

Yleiseurooppalaiseen raideleveyteen siirtymistä Hannukainen ei pidä välttämättömänä, mutta jos siihen ryhdytään, hän aloittaisi työt Pohjois-Suomesta. Paras vaihtoehto olisi toisen raiteen rakentaminen uudella raideleveydellä Tornion ja Oulun välille.

VR kuljetti viime vuonna kaukoliikenteessä ennätykselliset 15,3 miljoonaa matkustajaa. Kasvua oli 1,1 prosenttia. Ennätysvuosi oli toinen peräkkäinen. Myös tälle vuodelle ennätysemneet ovat olemassa.

Lue myös:

Nousujohteinen, hyväpalkkainen ura Koneella, asiakastapaamisia parhaissa ravintoloissa, kokouksia maailman metropoleissa. Vielä muutama vuosi sitten tämä oli diplomi-insinööri Visa Friströmin arkea.

”Ja äkisti olinkin kantamassa sohvia asiakkaille”, vuodesohvia valmistavan Kota Companyn toimitusjohtaja kertoo elämänmuutoksestaan.

Muutoshalu oli kuitenkin kytenyt Friströmin mielessä jo jonkin aikaa. 15 vuoden korporaatioura Ericssonilla ja Koneella oli antanut sen, mitä oli antaakseen.

”Oli vähän masentava ajatus, että jatkaisin loputtomiin kokouksia, powerpointeja ja puhetta. Halusin tehdä jotain uutta ja erilaista, jotain omaa.”

Niinpä vuonna 2022 Friström päätti lähteä uusille urille. Yhteisten tuttavien kautta hän tapasi Austinissa, Teksasissa unkarilaisen suunnittelijan András Kelemenin. Yhdessä he päätyivät tekemään projektia suomalaiselle majoitusalan startupille Bob W:lle. Hotellin ja lyhytvuokrauksen välimuotoa tarjoava Bob W tarvitsi uusia kalusteita Amsterdamin kohteeseensa.

”Startup-asiakas synnytti toisen startup-yrityksen”, Friström kiteyttää Kota Companyn syntytarinan.

Oikeasti hyvä sänky

Vuonna 2023 Bob W:n tarpeeseen syntyi ensimmäinen prototyyppi uudenlaisesta vuodesohvasta. Kota kiteyttää tuoteideansa sloganiin sofa-in-a-box, sohva laatikossa. András Kelemenin suunnittelemat sohvat pakataan tyhjiöpakattuna kahteen pahvilaatikkoon, jotka painavat 15–20 kiloa kappale, ja kokoaminen hoituu noin vartissa, ilman työkaluja.

Kelemen on työskennellyt pitkään Amsterdamissa, muun muassa tähtisuunnittelija Marcel Wandersille.

”Olin aina halunnut hänen yritykseensä töihin ja sinne päästyäni aloin miettiä, kuinka voisin olla itse hänen kaltaisensa”, Kelemen kertoo.

Kevyen ja erilaisiin tarpeisiin mukautuvan kalusteen suunnittelussa inspiroi myös Amsterdamissa asumisen käytännön pulmat.

”Muutin siellä varmaan yhdeksän kertaa. Asunnot ovat hyvin pieniä, eikä hissejä ole. Klassinen vuodesohva on todella painava”, Kelemen kertoo tausta-ajatuksistaan.

Idea tyhjiöpakatusta patjaosuudesta tuli patjateollisuudesta, jossa Casper-brändin innovaatio on muuttanut markkinaa niin, että Kelemenin mukaan jo 30 prosenttia kaikista patjoista myydään tyhjiöpakattuna.

Kota-vuodesohvien patjoihin käytettiin ehkä suurin tuotekehitysaika.

”Tiedämme kaikki, kuinka kauheaa vuodesohvissa on nukkua. Tämä oli täydellinen tuotekehityskohde. On paljon asioita, jotka voi tehdä paremmin”, Kelemen toteaa ja vakuuttaa, että Kota-vuodesohva on oikeasti myös hyvä sänky.

Lupauksen tueksi on myös tutkimustietoa. Kota-sohvien patja lähetettiin laboratorioon, jossa simuloitiin sitä, että patjalla olisi nukuttu kymmenen vuotta päivittäin. Se läpäisi kestävyystestin.

”Tämä on aidosti pitkäaikainen tuote”, Visa Friström vakuuttaa.

Hurja myynnin kasvu

Vuonna 2023 Friström ja Kelemen esittelivät Bob W:lle tehtyä prototyyppiä Helsinki Design Weekin kävijöille, ja tuote sai innostuneen vastaanoton.

”Ihmiset tajusivat heti, mistä sohvassamme oli kysymys”, Friström sanoo.

Silti mielessä oli pelko, voiko idea toimia ja osaavatko ihmiset koota sohvan niin helposti kuin luvataan.

”Kun ensimmäinen sohvamme toimitettiin asiakkaalle Barcelonaan, saatoimme huoahtaa. Kaikki meni niin kuin pitääkin”, Friström kertoo.

Kota Companyn myynnin kasvu on melkoista yksisarvisen laukkaa. Vuoden 2024 kesäkuusta myynti on kasvanut kuukaudesta toiseen keskimäärin 35 prosenttia. Tämän vuoden elokuussa vuodesohvia myytiin jo noin 700 000 eurolla, kun kesäkuussa 2024 myynti oli vain 10 000 euroa.

”Jukalla on pitänyt kiirettä”, Friström sanoo ja viittaa entiseen Kone-kollegaansa Jukka Salmikuukkaan, joka tuli mukaan Kota Companyyn vuonna 2024.

”Olin ollut Koneella 20 vuotta. Kun palasin vuonna 2023 työkomennukselta Singaporesta, uutta kiinnostavaa ei ollut tarjolla enää vanhassa työpaikassa. Tässä oli mahdollisuus tehdä jotain omaa”, Salmikuukka sanoo.

Hän vastaa nyt yrityksen operaatioista ja tilauksista – kaikesta siitä, mikä pitää rattaat pyörimässä.

”Kova kasvu ei ole vain myyntiä, vaan myös toimitus on tärkeä. Yrityksen kasvaessa haasteet muuttuvat. On osattava reagoida ajoissa niin, ettei tule yllätyksiä ja tulipaloja sammutettavaksi”, Salmikuukka sanoo.

Hän myöntää viettävänsä välillä unettomia öitä – niiden aikana päässä pyörineet pulmat kuitenkin useimmiten ratkeavat.

Kota-sohvien tuotanto on Euroopassa, tehtailla Unkarissa ja Liettuassa. Myös materiaalit tulevat Euroopasta.

”Kuluttajat arvostavat eurooppalaista alkuperää”, Salmikuukka sanoo.

Korporaatioura auttaa kasvussa

Kota-vuodesohvia on myyty jo 30 maahan, mutta päämarkkina-alue on EU. Myynnistä 70 prosenttia on vientiä.

”Pääfokuksemme on Keski-Euroopassa. Suurimmat vientimaat ovat Saksa ja Ranska. Seuraavaksi menemme Britanniaan, ensi vuonna ehkä USA:han”, Friström kertoo.

Kota myy tuotteensa täysin verkossa, ja asiakkaista 95 prosenttia ostaa sohvansa näkemättä sitä koskaan livenä. Päätöksentekoa auttaa 90 päivän palautusoikeus.

”Palautuksia tehdään 1–2 kappaletta sataa myytyä sohvaa kohden”, Salmikuukka kertoo.

Kasvun rakentamisessa ja hallinnassa korporaatiouran opit ovat olleet avuksi.

”Osaamme ajatella skaalausta ja kansainvälistymistä”, Friström sanoo.

”Ja kun toimii kansainvälisillä markkinoilla, on oltava kurinalaisuutta ja struktuuri”, Salmikuukka jatkaa.

Tavoitteena on kasvattaa myynti yli 30 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä ja olla kaikkialla Euroopassa tunnettu kuluttajabrändi, ”sohvien Xerox”, kuten Friström letkauttaa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös laajentaminen muihin huonekaluihin.

Parhaillaan on käynnissä yhden kokeneen toimitusketjuammattilaisen ja yhden kokeneen verkkokauppaosaajan rekrytointi.

”Olemme saaneet yli kaksisataa hakemusta”, Friström kertoo.

”Enemmän laatu-unia”

Huonekalu- ja muotoilualan yritykset ovat korona-ajan kasvuvuosien jälkeen olleet tiukassa tilanteessa. Kuluttajat ovat säästövaihteella ja kaikkialla jaetaan niukkuutta.

Miltä alan tilanne tuoreista yrittäjistä tuntuu?

”Aloitimme tässä taloustilanteessa”, Friström vastaa.

Salmikuukka arvelee, että alan ulkopuolisina heillä ei ole lukkiutuneita ajatuksia siitä, miten asioita pitäisi tehdä.

”Meillä ei ole legacya painolastina”, hän toteaa.

András Kelemen ajattelee, että yrittäjyys on pohjimmiltaan kokoaikaista ongelmanratkaisua.

”Viime aikoina on ollut vähemmän unettomia öitä ja enemmän laatu-unia”, hän toteaa.

Sopisi Kota Companyn mainoslauseeksi.

Lue myös:

Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos aikoo jättää perinnön suoraan lapsenlapselle?

Ainakaan keskustelua asiasta ei välttämättä ole helppo käynnistää.

”Keskustelussa yhdistyvät kuolema, raha ja suomalainen tuppisuisuus”, sanoo Lähitapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro Markkinaraati-ohjelmassa.

Ohjelmassa kysytään, milloin perintö kannattaa jättää suoraan lapsenlapsille. Asiantuntijoiden mukaan omien lasten yli hyppäämiseen voi olla verosyiden lisäksi myös muita syitä. Jo ikääntyneet lapset eivät välttämättä tarvitse perintöä, toisin kuin lapsenlapset.

Yhden sukupolven yli hyppääminen on tapa suunnitella perintöverotusta, sillä jossain vaiheessa lapsenlapset perivät myös omat vanhempansa.

”Sukupolven yli hyppäämisellä voi välttää omaisuuden tuplaverotuksen”, sanoo asianajotoimisto Teräskulman osakas Saara Leinonen.

Myös Leinonen vinkkaa keskustelemaan asioista ajoissa.

”Kannattaa yrittää ymmärtää läheisten taloudellista tilannetta ja käyttää ammattilaisen apua”, Leinonen sanoo.

Huoltajat hallinnoivat

Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Minna Mandellöf muistuttaa, että alaikäisen lapsenlapsen varallisuutta hallinnoivat aina tämän huoltajat ja että tilanteet saattavat muuttua esimerkiksi avioeron myötä.

”Sukset voivat mennä ristiin.”

Mandellöf muistuttaa lisäksi, että lastenlapsille perintöä jättävän isovanhemman on hyvä käydä avoin keskustelua omien lastensa kanssa.

”Lapsia ei voi ohittaa. Itse kysyisin, että mitä nämä ajattelevat asiasta. Jos lapsia on useampi, joku voi vaatia lakiosaansa.”

Vanhemmilla on aina mahdollisuus myös luopua perinnöstä. Silloin he päättävät, perintö menee lapsenlapsille.

Miten usein perinnöistä sitten lopulta riidellään?

”Riitaisat ihmiset riitelevät aina”, Mandellöf sanoo.

208 euroa kuukaudessa

Keskustelussa asiantuntijat nostavat rahanarvoisia vinkkejä perintöasioita miettiville isovanhemmille.

Hannu Nummiaro vinkkaa, että vuodenvaihteessa tulevan lakimuutoksen myötä lapsenlapselle voi siirtää verottomasti 208 euroa kuukaudessa eli 7 500 euroa kolmessa vuodessa.

Nummiaro laskee, että jos lahjanantaja ehtii olla eläkkeellä 20 vuotta, pelkästään kuukausisäästöistä tulee yli 50 000 euroa. Jos varat sijoittaa kuuden prosentin tuotto-odotukselle, summa nousee jo 95 000 euroon.

”Ihan merkittävä varallisuuserä lapsenlapsille”, hän sanoo.

Harvoin käräjille

Perintöriidat ovat yleisiä, mutta käräjille asti niitä viedään vain harvoin.

”Tyypillisempää on, että tarvitaan pesänjakaja”, Leinonen sanoo.

”Sitä pelätään turhaan, koska pesänjakajan määrääminen on lainsäätäjän ratkaisu potentiaalisiin ongelmiin kuolinpesässä.”

Maailman rikkaimpiin kuuluvan teknologiamiljardööri Elon Muskin Xai-tekoäly-yhtiö julkaisi maanantaina kilpailijan internetin tietosanakirja Wikipedialle. Kilpailija on nimeltään Grokipedia.

Musk uhosi X-viestipalveluun tehdyssä päivityksessään, että Grokipedia tulee ”puhdistamaan propagandan”. New York Timesin mukaan Musk viittaa tällä Wikipediassa esitettyihin tietoihin.

Mikäli upotus ei näy, voit katsoa sen myös täältä.

Grokipediassa oli julkaisunsa jälkeen 800 000 tekoälyllä tuotettua artikkelia. Wikipediassa on tällä hetkellä hieman yli 7 miljoonaa englanninkielistä artikkelia ja 606 000 suomenkielistä artikkelia.

Wikipediaa tuotetaan vapaaehtoisesti ihmisvoimin.

Puoltaa Muskin maailmankuvaa

NYT mukaan Grokipedia näyttää puoltavan Muskin poliittista maailmankuvaa. Xai-yhtiön Grok-tekoälyä on myös muutettu vastaamaan Muskin konservatiivis-oikeistolaista poliittista maailmankuvaa.

NYT nostaa esimerkkinä, että Grokipedia muun muassa myötäilee Muskin näkemystä sukupuolenvaihdosta ja transsukupuolisista. Muskin mukaan transhenkilöiden saama lääketieteellinen tuki pohjautuu ”rajalliseen ja huonolaatuiseen” tietoon. Wikipedian mukaan tieteellinen ymmärrys aiheesta on ollut olemassa jo vuosikausia.

Yhdysvalloissa Wikipediaa kritisoidaan oikeistokonservatiivien toimesta. Esimerkiksi Musk on kertonut Wikipedian olevan liian ”woke” ja jättävän huomiotta konservatiiviset medialähteet.