Uutiset ja blogit

Vierailimme talotekniikan vauhdituspäivillä, joiden aikana talotekninen urakointi, teollisuus ja kauppa kertoivat näkymistään. Tapahtuman tunnelmien ja kommenttien perusteella rakentajien käänne on käsillä, koska inflaatio hidastuu, korkotaso vakiintuu ja ostovoima kohenee.

Rakennusteollisuus RT ennustaakin rakentamisen kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2026. Asuntojen uudisrakentamiselle se odottaa 12,0 prosentin kasvua, ja asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka näkymät kirkastuvat vähin erin.

Asuntojen korjaamiseen käytetään tällä hetkellä enemmän rahaa kuin uusien rakentamiseen. Nykytilanne on se, että patoutunutta tarvetta sekä uuden rakentamiseen että vanhan korjaamiseen riittää.

”Meillä on hyvin kohteita korjauspuolella, ja tilanne on selvästi parempi kuin menneen kahden vuoden aikana. Korjaamisessa riittää tekemistä vuosikymmeniksi”, selittää REJ Designin myyntipäällikkö Mika Annala.

Pieni perheyhtiö REJ Design tunnetaan pyyhekuivaimista, jotka se valmistaa käsityönä tehtaallaan Järvenpäässä. Annala pitää niiden kysyntää hyvänä suhdannemittarina.

Pitkittynyt taantuma katkeaa

Tampereen talotekniikkapäivillä kirkastui ajatus siitä, että rakentamisen matalasuhdanne alkaa olla ohi. Vuoden 2025 LVI-urakoitsijaksi valittu porilainen Vehmasputki näkee tilanteen aiempaa parempana.

”Olemme jo tähän vuoteen tyytyväisiä. Kauppaa syntyy, ja tarjouslaskettavaa on ollut koko ajan”, kertoo palkitun yrityksen toimitusjohtaja Jyrki Vehmaskangas.

”Tiedot jäänmurtajakaupoista, Turun telakan jättitilaus ja Porin uusi räjähdetehdas synnyttävät liikettä, joka tuo mukanaan paljon hyvää. Luotan siihen, että ensi kevät on jo paljon parempi”, Vehmaskangas sanoo.

Talotekninen teollisuus ja kauppa kertovat jo nyt, että suunnittelijoilla on aiempaa enemmän korjausrakentamisen kohteita työpöydällään. Korjausrakentamisen nousu toisi nopeammin valoa talotekniikkaan, kuten voi päätellä LVI-tukkumyynnin tilastoista.

Tukkutilastojen perusteella rakentamisen vapaa pudotus on katkennut. LVI-päivillä tulkittiin tukkutilastoja, joiden perusteella lämpö- ja vesipuoli ovat hieman plussalla.

”Yleensä nousu yllättää kovuudellaan”, kommentoi talotekniikan suuriin kuuluvan Are-konsernin toimitusjohtaja Jari Mikkonen puheenvuorossaan.

Kyselyt kertovat kasvuaikeista

EK:n suhdannebarometri kertoi lokakuussa, että rakentamisen erittäin heikon suhdannekuvan arvioidaan paranevan. Suomen talous näyttää pääsevän kiinni maltilliseen kasvuun, EK puntaroi.

Lisäksi rakentamisessa on suhteellisesti eniten yrityksiä, joilla on hyvä tilanne. Näin kertoo Suomen Yrittäjien teettämä yrittäjägallup.

”On syytä varautua odotuksia nopeampaan kysynnän kasvuun. Kun talous elpyy, toimitilarakentaminenkin vauhdittuu. Asuntotuotannon volyymi on plussalla jo tänä vuonna”, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo esityksessään.

Lähtökohdat ovat ankeat, sillä asuntojen uudisrakentaminen väheni sekä vuonna 2023 että vuonna 2024 yli 30 prosenttia. Koska vauhtia haetaan näin alhaalta, kasvuluvut näyttävät helposti vahvoilta.

Yrityskauppoja tehty sarjassa

Taantumaa tai ei, yrityskaupparintamalla riittää räiskettä. Syyskuussa kerrottiin teknisen tukkukaupan isona uutisena, että Ahlsell ostaa Rexelin Suomen toiminnot.

Ahlsellin ja Rexelin yrityskauppa on merkityksellinen koko teknisen kaupan toimialalle, koska näin Ahlsell kasvaa uuteen kokoluokkaan. Teknisen tukkukaupan suuria toimijoita ovat Ahlsellin lisäksi Keskon Onninen, Sonepar ja Dahl.

Niin ikään yrityskauppoja tekevä Quattro Mikenti Group (QMG) on yksi maan suurimmista talotekniikka-alan toimijoista. Sen nimi on jatkossa Nimlas pohjoismaisen emoyhtiönsä mukaisesti.

Vanha QMG eli uusi Nimlas on tehnyt tänä vuonna yhden yrityskaupan ja kaksi liiketoimintakauppaa: ne synnyttävät yhteensä yli 15 miljoonan euron liikevaihdon.

”Loppuvuodelle on suunnitteilla uusia kauppoja”, Nimlas kertoo tiedotteessa.

”Hyvin pärjääviä yhtiöitä riittää myös meille ostettaviksi”, 550 miljoonan euron liikevaihtoa Suomessa tavoitteleva Nimlas vihjaa.

Venäjän viidennen sukupolven monitoimihäivehävittäjä Suhoi Su-57 on nähty kaiketi ensimmäistä kertaa taka-asekuilun luukut auki, niin että lentokoneen ”sisälmykset” näkyvät kuvassa. Kuva jaettiin 17.10. eli kaksi viikkoa sitten Venäjän hallinnolle myötämielisellä Telegram-kanavalla. Näin uutisoi The Aviationist huippulentokoneesta, jota jutussa kuvaillaan salamyhkäiseksi.

Kuvaa on sittemmin jaettu sosiaalisessa mediassa laajasti muissakin palveluissa (eräs upotus alempana).

Kuva on otettu lentokentälle pysäköidyn Suhoi-57:n peräpään suunnasta hieman hämärässä valossa. Apposen avoimet luukut paljastavat kaksi kiinnityskohtaa ohjukselle.

Suhoi-57:llä on ainakin kolme muuta asekuilua takakuilun lisäksi, lehtijutussa huomautetaan: yksi edempänä rungossa ja kaksi sivuilla siipien tyvikohdissa. Olettaen että etukuilu säilöö kaksi ohjusta kuten takakuilu, ja sivuluukut kumpikin yhden, Su-57 kantaa mukanaan rungon sisällä kaikkiaan kuutta ohjusta.

Tämä on kenties kouriintuntuvin tieto, joka venäläisten julkaisemasta kuvasta voidaan päätellä.

(Jos some-päivitys alla ei näy, klikkaa tästä.)

Siipikuiluihin on päästy vilkaisemaan julkisesti jo aiemmin, vaikka Su-57:n rungon isompien asekuilujen sisään nähtiin nyt ensimmäistä kertaa. Noin vuosi sitten The War Zone kiinnitti huomion kuviin, jotka oli otettu lentonäytösmatkalla Kiinassa, ja joissa nimenomaan siipikuilujen luukut olivat auki.

Missä tämänsyksyinen kuva on otettu, ei tiedetä julkisesti.

The Aviationistin käsityksen mukaan takakuilun perässä moottorien välissä oleva kupu pitää sisällään taaksepäin osoittavan tutkan.

20-metrinen lentokone 20 km korkeuteen

Suhoi-57 nousi lentoon ensimmäistä kertaa vajaat 16 vuotta sitten tammikuussa 2010. Wikipedian eri lähteistä kootun teknisten tietojen listauksen mukaan kone on 20,1 metriä pitkä, siipiväliltään 14,2 metriä ja suurimmalta lentoonlähtöpainoltaan 35 tonnia.

Su-57:n maksimivauhti merenpinnan tasolla on Mach 1,1 eli noin 1350 km/h. Korkealla ilmakehässä moottorit vauhdittavat konetta noin Mach 2:n eli reilut 2100 km/h vauhtiin (*). Suurin lentokorkeus on 20 kilometriä.

Su-57:n häivekykyjä ja jopa koneen liikehtimiskykyä on epäilty länsimaissa vähemmän hyväksi kuin Yhdysvaltain F-22:n, T&T kirjoitti tammikuussa 2025. Esimerkiksi edellä mainitun viimesyksyisen kiinalaisen lentonäytöksen yhteydessä kriitikot niin Kiinassa kuin lännessä kiinnittivät huomiotaan, miten huono viimeistely näytöksessä käytetyssä Su-57-koneyksilössä oli. Tämä heikentää häivepinnoitteen toimintaa.

(*) Mach-luvun merkitys

Mach-arvo eli äänennopeuden monikerta riippuu siitä, mikä on äänen nopeus kulloisissakin oloissa. Äänennopeus ei ole vakio, vaan sen arvon kaasuissa määräävät lämpötila sekä kaasun koostumus – molekyylimassa ja molekyylien rakenteen ja lämpötilan yhteisvaikutuksesta määräytyvä niin sanottu adiabaatti-indeksi. Sen sijaan paine itsessään ehkä yllättäenkin ei vaikuta.

Koska 20 kilometrin korkeudella on kylmempää kuin maanpinnalla, ääni kulkee hieman hitaammin ja siksi yhtä Mach-monikertaa vastaava vauhti on hieman alempi. Tästä syystä ylempänä mainitut luvut eivät ole ristiriitaisia, vaikka äkkiseltään siltä saattaisi näyttää.

Helsingin Kruununhaassa myydään valtavan kokoista kerrostaloasuntoa, jota myynti-ilmoituksessa kuvataan skandinaaviseksi palatsiksi. Vuonna 1900 valmistuneessa jättiasunnossa on kaikkiaan 585 neliötä.

Iltalehden hankkimien tietojen mukaan asunto on aiemmin ollut vapaaherralliseen aatelissukuun kuuluvan perheen omistuksessa. Perheellä on ollut menestyksekästä liiketoimintaa Suomessa, mutta viime vuosina perheyhtiön liiketulos on ollut miinuksella.

Tässä ”palatsissa” on seitsemän makuuhuonetta, olohuone pariovilla, keittiö, saleja kattomaalauksineen, kirjasto, kotiteatteri, kolme kylpyhuonetta, spa-osasto, saunaosasto, kodinhoitohuone, neljä erillistä wc:tä, kaksi hallia sekä kolme parveketta.

– Tämä on perheelle suunniteltu ja siihen erittäin toimiva asunto. Hyvin kaunis, laadukkaasti remontoitu asunto normaalille perheelle, asunnon välittäjä Kia Kurikka kertoo.

Asuntoon mahtuu asumaan isompikin perhe. Huoneet ovat tilavat ja tarjoavat omaa rauhaa kaikille asujille, Kurikka kuvailee.

– Sen voi vieläkin muuttaa kahdeksi asunnoksi, jos haluaa, tai sulkea ovilla. Sitten se on normaalimman kokoinen.

Kurikan mukaan asunto ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellinen.

– Huoneet ovat isompia ja niitä on enemmän, hän sanoo.

Hintaa hulppealla asunnolla on 6 220 000 euroa. Kohteen kaikki kuvat voi katsoa Etuovi.comissa. Kuvat on ottanut Isac Lindberg.

Asunnossa on 3,6 metrin huonekorkeus, ikkunat kaikkiin ilmansuuntiin ja merinäköala.

Rakennuksen ovat suunnitelleet Lars Sonck ja Onni Tarjanne. Vuonna 2004 kaksi huoneistoa yhdistettiin ja remontoitiin kokonaan asunnoksi, joka on nyt myynnissä.

– Riippuu ostajasta, mitä hän haluaa, mutta en näe, että tämä tarvitsisi remontointia. Asunto on remontoitu laadukkailla materiaaleilla vuoden 2004 tienoilla, Kurikka sanoo.

Hänen mukaansa asunto on saanut paljon näkyvyyttä.

– Esittelyjäkin on mahdollisesti tulossa.

Luksusasunnosta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Iltalehti ja Etuovi.com kuuluvat samaan Alma Media- konserniin.

Väläyttelyt 70 vuoden eläkeiästä ovat iskeneet kipinää eläkekeskusteluun viime aikoina.

Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näköpiirissä eikä vireillä uusia päätöksiä eläkeikämuutoksista. Eläkeiät ovat nousemassa aiempien linjausten myötä. Tällä hetkellä tilanne on, että Eläketurvakeskuksen eläkelaskurin mukaan nykykehityksellä esimerkiksi vuonna 2007 syntyneen nuoren alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta 11 kuukautta.

Eläkkeistä on riittänyt viime aikoina puhetta monesta kulmasta julkisuudessa. Samalla eläkejärjestelmän normaalit askelmerkit raksuttavat taustalla.

Inflaatiopiikki näkyi vielä pari vuotta sitten tuntuvana loikkana työeläkkeiden indeksikorotuksissa. Nyt tilanne on muuttunut. Raha-asiainvaliokunnan viime viikon istunnon perusteella työeläkkeiden indeksikorotukset ovat tällä tietoa ensi vuonna aiempien ennusteiden mukaisesti noin 0,9 prosenttia.

Tämän vaalikauden merkittävin eläkejokeri pelattiin alkuvuodesta, kun työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen seuraavasta eläkeuudistuksesta. Loppuvaalikauden talouspolitiikan kortteja on etsittävä muualta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä.

Syyskuussa julkaistussa valtiovarainministeriön ennusteessa julkisen talouden velkasuhde on 88,5 prosenttia vuonna 2026 ja 88,6 prosenttia vuonna 2027. Tilastokeskus on kertonut, että jo tämän vuoden toisella neljänneksellä velkasuhde oli noussut 88,3 prosenttiin.

VM julkistaa seuraavan talousennusteensa tällä tietoa 18.12. Nähtäväksi jää, viriääkö joulun alla jälleen keskustelu uusien lisäsopeutustoimien tarpeesta tällä vaalikaudella.

Sopeutuspaine jatkuu ensi vaalikaudella

Samalla seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää puolitoista vuotta aikaa.

VM:n tämänhetkisen arvion mukaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen perusteella sopeutustarve on 6,4 miljardista eurosta 9,9 miljardiin euroon ensi vaalikaudella.

Pikkuhiljaa keskustelu kiihtyy ensi vaalikauden talouspolitiikan askelmerkeistä.

Yksi kulma asiaan on, että nykyinen hallitus on jo toteuttanut monia sopeutustoimia, joita VM esitteli mahdollisina toimina ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja meno- ja rakennekartoituksessa. Puolestaan työeläkeindeksin indeksikorotusten pienentäminen 1 prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi on esimerkki toimesta, joka mainittiin meno- ja rakennekartoituksessa, mutta jota ei ole tällä vaalikaudella käytetty.

Laajempi ja pidemmän aikavälin asia eläkkeisiin liittyen on eläkeikä. Hyvä kysymys on, voiko jossain vaiheessa tulevaisuudessa nousta keskusteluun uudistus, jossa alimpien vanhuuseläkeikien nousuvauhtia nopeutettaisiin nykyisestä.

Naks. Salon kaupungintalon lounasruokalalinjaston loppupäähän asetettu annostelija tunnistaa alapuolelle nostetun leipäviipaleen ja pudottaa sen päälle nokareen levitettä äänimerkin kera.

Leviteannostelijan kehittäneen Foodduckin toimitusjohtaja Timo Sorsavirta kertoo, että laitteen ”huippunopeus” on annos kahden sekunnin välein.

”Suurimmissa paikoissa laitteilla voi olla jopa 3 000 käyttäjää. Kaikki eivät tietenkään ota levitettä kahdessa sekunnissa, mutta jos vaikka saamme säästettyä yhdenkin sekunnin jonotuksesta, on se aika pois jostain muualta”, Sorsavirta tuumii.

Salon kaupungintalo on naantalilaisyritykselle merkityksellinen paikka, sillä juuri täällä otettiin ensimmäisenä käyttöön yhtiön innovoima leviteannostelija vuonna 2015.

Takana oli kolme vuotta kestänyt tuotekehitys. Sorsavirta antaa kunnian alkuperäisestä ideasta isälleen.

”Ymmärsin nopeasti itsekin, kuinka levitteelle oli tarjolla vain kaksi tarjoilutapaa. Perinteinen rasia ei ole kovin hygieeninen tai siisti ratkaisu. Siitä jää myös hävikkiä kuten annosnapeistakin. Joku saattaa ottaa linjastolta niitä vaikka kaksi, mutta käyttää vain toisen.”

1–2 miljoonaa annosta viikossa

Nyt Foodduckin annostelijoita on käytössä yhteensä lähes 150 kaupungissa tai kunnassa. Yleisin kohde on oppilaitoksen ravintola.

Suurin yksittäinen asiakasorganisaatio on Tukholman kaupunki.

Foodduck ei myy laitteita, vaan asiakkaiden kanssa solmitaan vuokrasopimus. Laitteeseen asennetaan yhtiön kehittämä ympäristöystävällinen pakkaus.

”Yhdestä pussista tulee 150–200 leviteannosta”, Sorsavirta sanoo.

”Se tarkoittaa, että viikkotasolla kaikki Foodduckit jakelevat yhteensä 1–2 miljoonaa annosta.”

Salossa oleva puukuorinen malli edustaa tuotekehityksen toista sukupolvea. Siihen on lisätty tekoälyä, joka mahdollistaa muun muassa etähuollot.

”Voimme seurata esimerkiksi levitteen kulutusta ja jonotusnopeutta. Saamme kiinnostavaa dataa, kun tiedot yhdistetään vaikkapa oppilaitoksen ruokalistoihin.”

Yrityksen liikevaihto on noussut tällä vuosikymmenellä yli 1,6 miljoonaan euroon. Vielä vahvistamaton, kesäkuussa päättynyt tilikausi tuotti Sorsavirran mukaan 10 prosentin kasvun.

Tavoitteet on asetettu korkealle.

”Koen epäonnistuneeni, jos liikevaihto ei ole viidessä vuodessa, vuoteen 2030 mennessä, 10 miljoonaa euroa”, Sorsavirta linjaa.

”Silloin 75 prosenttia liikevaihdosta pitäisi tulla viennistä.”

”Keltainen rasva kaikkein vaikein”

Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopan horeca-sektorilta, jossa ketjut ovat isoja.

”Teemme nyt pakkauksiemme kanssa elintarvikevientiä Ruotsiin, mutta Keski-Euroopan osalta käymme neuvotteluja levitevalmistajien kanssa. Haluamme löytää ratkaisun siihen, missä Foodduckin Keski-Euroopassa käyttämät levitteet tehdään.”

Raaka-aineena margariini on Sorsavirran mukaan ”halvimmasta päästä”. Nyt yhtiö kiikaroi mahdollisuuksia skaalata liiketoimintaa muidenkin elintarvikkeiden automaattiannosteluun.

”Se kiinnostaa, jos annostelija täytetään Nutellalla, joka maksaa 10 euroa kilo.”

”Esimerkiksi pikaruokalassa Foodduckia voisi käyttää majoneesin jakeluun.”

Myös hillot ja marmeladit toimivat laitteessa.

”Keltainen rasva on teknisesti kaikkein vaikein tuote. Jos se jää kiinni, ei annos irtoa pussista”, Sorsavirta sanoo.

Moottorivenevalmistaja Saxdor laajentaa tuotantoaan, koska sen kapasiteetti ei riitä vastaamaan mallien kuumaan kysyntään. Se tuplaa tuotantokapasiteettinsa Pohjanmaan Larsmossa ja laajentaa tehdastaan myös Puolassa.

Saxdor Yachtsin toimitusjohtaja Erna Rusi kertoo, että yhtiön mallien kansainvälinen kysyntä huimaa päätä: venetuotannon kapasiteetti Puolassa ja Suomessa ei millään pysy kysynnän perässä.

Saxdor kasvaa, vaikka hankalassa markkinatilanteessa muu veneala pienentää tuotantoa ja vähentää työpaikkoja.

”Vuokraamme Larsmossa lisää tuotantotilaa, teemme yhä enemmän isompia veneitä ja palkkaamme ainakin 30–40 työntekijää lisää”, Rusi hehkuttaa.

”Olemme viisi vuotta olleet loppuun myytyjä joka vuosi. Emme ole missään tapauksessa valmiita, vaan rikomme myyntiennätyksiä ensi vuonnakin.”

Rusi tietää, että Saxdor on mainittu potentiaalisten pörssiyhtiöiden joukossa. Se voisi käyttää listautumista kovan kasvunsa rahoittamiseen.

Melkein kaikki vientiin

Vuonna 2022 Saxdor Yachtsin liikevaihto oli alle 40 miljoonaa euroa. Kansainvälisestä menestyksestä kertoo se, että tänä vuonna liikevaihto on noin 175 miljoonaa euroa ja ensi vuonna arviolta yli 200 miljoonaa euroa.

”Pystymme noin kymmenen prosentin käyttökatteeseen. Se on hyvä taso”, Rusi arvioi.

Suomen pienvenemyynti on syväjäässä, mutta premium-tason vientimarkkinoilla kilpaileva Saxdor väistää pohjoisen alakulon. Sen malleja kysytään USA:ssa, Britanniassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Välimeren maissa.

Saxdorilta kerrotaan, että tuotannosta yli 99 prosenttia menee maailmalle.

”Olemme onnistuneet luomaan malliston, joka puhuttelee asiakkaita kaikkialla maailmassa”, Rusi sanoo ja viittaa vahvaan kasvuun.

Luksusta Larsmossa

Vuonna 2020 aloittanut Saxdor on laskenut, että Suomessa voi valmistaa kannattavan kilpailukykyisesti vain ”korkeimman jalostusasteen” tuotteita eli luksusveneitä.

Kun suurin malli Saxdor 460 tulee markkinoille tammikuussa 2026, tätä noin 650 000 euroa maksavaa venettä aletaan valmistaa Suomessa. Larsmon tuotanto on jo saatu sarjavalmistuksen vaatimiin mittoihin.

”Meillä oli alkuun Larsmossa noin 4 000 neliötä tehdastilaa ja nyt sitä hankitaan toiset 4 000 neliötä lisää”, Rusi kertoo.

Osana kasvuaan Saxdor vuokrasi vuonna 2024 Larsmon kunnalta Baltic Yachtsilta vapautunutta tuotantotilaa. Tällä kertaa se vuokraa ruotsalaisen Nimbuksen tyhjäksi jättämää tilaa.

”Larsmossa osataan isot veneet, joiden tuotanto kasvaa. Puolasta tulee paljon enemmän volyymia, kun Larsmossa keskitymme jatkossa suurimman 460-mallin valmistukseen.”

Puolassakin laajennus

Suomessa mallinsa suunnitteleva Saxdor rakennutti vuonna 2022 Puolaan oman kymmenen miljoonan euron venetehtaan. Sillä on Elkin kaupungissa noin 10 000 neliömetrin tuotantolaitos.

”Laajennamme omaa tehdastamme Puolassa. Marraskuun alkuun valmistuu noin 1 600 neliötä lisää tilaa”, Rusi sanoo.

Larsmon kunta eli suomalaisittain Luoto sijaitsee Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien välissä. Kunta on aina yhdistetty veneenrakentamiseen: siellä ovat toimineet muun muassa Baltic Yachts ja Bella Boats.

”Uskomme, että Larsmon tuotannon liikevaihto nousee nopeasti kymmeniin miljooniin euroihin. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen saamme sieltä ulos noin 50 venettä”, Rusi kertoo.

Saxdorin ideoinut Sakari Mattila on ollut perustamassa kaikkiaan viittä venealan yritystä. Tunnetut nimet Aquador, Paragon, XO Yachts, Axopar ja Saxdor ovat kaikki enemmän tai vähemmän Mattilan kynästä.

Hasselbladin kauppiassuvun nuorin vesa Arvid Viktor oli häämatkallaan Britanniassa tavannut amerikkalaisen liikemiehen, joka oli saanut nuorukaisen vakuuttumaan valokuvauksesta harrastuksena.

”En usko, että ansaitsemme tällä kovinkaan paljon rahaa, mutta saammepahan ottaa kuvia ilmaiseksi”, hän tokaisi isälleen.

Tapaaminen osoittautui myöhemmin erittäin hedelmälliseksi molemmille osapuolille. Liikemies, George Eastman, perusti sittemmin maailman suurimman valokuvausmateriaaleja valmistavan yrityksen Eastman-Kodakin.

Hasselbladin kauppahuone aloitti Kodakin valokuvausmateriaalien maahantuojana vuonna 1888. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin se perusti pelkästään valokuvaukseen keskittyneen tytäryhtiön. Hasselblad paitsi myi myös kehitti ja vedosti kuvia Kodakin filmeistä.

Valokuvauksen suosio kasvoi, ja valokuvausosastosta tuli perheyhtiössä yhä tärkeämpi.

Parempi kuin Luftwaffella

Arvid Viktorin vuonna 1906 syntynyt poika Victor ihastui valokuvaukseen luontoharrastuksensa kautta. Hän imi vaikutteita tutustumismatkoillaan Saksassa, Ranskassa ja etenkin Yhdysvalloissa – George Eastmanin suojeluksessa.

Luontokuvauksesta viehättynyt Victor perusti oman valokuvausliikkeen Göteborgiin vuonna 1937 sukuriidan jälkeen.

Toisen maailmansodan syttyminen muutti Victor Hasselbladin valokuvausliikkeen toiminnan oleellisesti. Ruotsin puolustusvoimat ei voinut enää hankkia kalustoa Saksasta. Niinpä puolustusministeriö kysyi Victor Hasselbladilta, voisiko hän suunnitella ja valmistaa ilmavoimien koneisiin samanlaisen kameran kuin Luftwaffella.

”En, mutta voin tehdä paremman”, Hasselblad tokaisi.

Materiaalipulasta johtuen Victor keräsi kallisarvoisia osia kaatopaikalta ja työsti niitä verstaallaan yhdessä automekaanikkotuttavansa ja veljensä kanssa.

Hasselblad valmisti yhteensä useita satoja kameroita ilma- ja maavoimille. Hienomekaniikka oli verstaalle tuttua, sillä kameroiden ohella siellä valmistettiin myös kellokoneistoja.

Rollein kimppuun

Maailmansodan ulkopuolelle jääminen oli ruotsalaiselle teollisuudelle suuri onnenpotku. Sodan loppuvuosina Victor näki mahdollisuutensa kuluttajamarkkinoilla ja alkoi suunnitella helposti mukana kannettavaa kameraa.

Yhteistyökumppaniksi tuli luonnollisesti Kodak kahdestakin syystä: Kodak valmistutti objektiiveja, joiden linssien hiontaan Hasselbladilla ei ollut mahdollisuuksia. Lisäksi Kodak hallitsi maailman filmimarkkinoita suvereenisti.

Hasselblad halusi kameransa käyttävän rullafilmiä aivan kuten pahin kilpailijansa Rolleiflex.

Hasselblad iski Rollein kahteen heikkoon kohtaan: kaksisilmäisessä kamerassa ei voinut vaihtaa objektiivia tai filmiä kesken kuvauksen. Irrotettava filmikasetti mahdollisti samanaikaisen väri- ja mustavalkofilmikuvauksen yhdellä kameralla; objektiivien vaihdettavuus laajensi polttovälivalikoimaa.

Vallankumouksellinen

Suunnittelutyön hedelmä julkistettiin New Yorkissa 6. lokakuuta 1948. Hasselblad 1600F sisälsi kaikki toiminnot, mitä valokuvaaja halusi. Objektiivien ja filmikasettien lisäksi myös etsin oli vaihdettavissa. Kameraa kuvailtiin vallankumoukselliseksi, olihan sen lyhin suljinaikakin – kuten nimestä saattoi päätellä – 1/1600 sekuntia.

Victor itse ei ollut täysin tyytyväinen kameraan ja jatkoi kehitystyötä. Tyytymättömyys heijastui myös optiselle puolelle: Kodakin objektiiveja korvattiin Länsi-Saksan puolelle pelastetun Zeissin tehtaan optiikoilla.

Neljä vuotta myöhemmin markkinoille tullut 1000F -malli synnytti jo legendan, sillä Modern Photography -lehti kestotestasi kameraa kuvaten 500 rullaa ja pudottaen sen kahdesti. ”Hasseli” kesti – ja maine levisi.

Kolmen vuoden kuluttua Hasselblad ravisteli valokuvausteollisuutta uudestaan. Yhteistyö Zeissin kanssa tiivistyi ja uusimmat objektiivit olivat varustettuja Compur -keskussulkimella. Se mahdollisti salaman käytön kaikilla suljinajoilla. Aikaisemmin verhosulkimen täsmäysaika oli 1/25 s.

Tämän tekniikan yleistyminen näkyi kuvajournalismin historiassa: viihdelehtien kuvissa yhä useampi valokuvamalli tai julkkis hyppi studiossa.

Portti avaruuteen

Malli 500C avasi Hasselbladille uuden yhteistyön, joka myöhemmin osoittautui korvaamattomaksi. Nasan astronautti Wally Schirra otti 500C:n mukaan Sigma 7-kapseliinsa avaruuslennolle vuonna 1962.

Hasselblad oli sen jälkeen mukana kaikilla Nasan avaruuslennoilla – ja tietenkin se oli ensimmäinen kamera, joka kävi kuussa. Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kuvasivat kuvansa Hasselbladin tehtaan modifioimilla kameroilla. ”Kuukamera” pohjautuu vuonna 1965 sähköisellä filminsiirrolla varustettuun EL-malliin.

Nasan ansiosta Ruotsi sai ensimmäisen satelliittinsa: astronautti Michael Collins pudotti kameransa avaruuskävelyllä elokuussa 1966. Nasan ja Hasselbladin yhteistyö jatkui aina vuoteen 2003 asti.

Avaruusyhteistyö oli luonnollisesti mannaa markkinoinnille, mutta viihdeteollisuudellakin oli osuutensa Hasselbladin suosion kasvulle. 6x6 -negatiivikoko oli muotonsa ansiosta täydellinen LP-levyjen kansikuvia varten.

Hasselbladin myyntiosastolla hykerreltiin, kun valokuvaaja Iain Macmillan käytti Hasselbladia kuvatessaan Beatlesin Abbey Road -LP:n kansikuvaa 8. elokuuta 1969.

Suurta julkisuutta Hasselblad sai myös valokuvaaja Lennart Nilssonin ansiosta, sillä Nilsson kuvasi vuonna 1965 Life-lehdessä julkaistut hätkähdyttävät kuvat ihmissikiöistä Hasselbladin kameroilla.

Arkkitehtikuvaajat puolestaan ihastuivat vesivaa’alla varustettuun SWC -malliin ja sen 38 millimetrin polttovälin Zeiss Biogon -objektiiviin. Sen kinovastaavuus on 21 mm.

Omaisuus säätiölle

Hasselblad betonoi asemansa valokuvausstudioiden ja erityisesti aikakauslehtikuvaajien työkaluna 70-luvulla. Lujatekoisen rakenteen suoma luotettavuus, erinomaisen optiset ominaisuudet ja laaja lisätarvikevalikoima viehättivät ammattilaisia kalliista hankintahinnasta huolimatta. He arvostivat mekaniikkaa elektroniikan sijaan.

Iän myötä Victor Hasselbladin ote yhtiöstä heikkeni ja kaksi vuotta ennen kuolemaansa hän myi yrityksensä ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle. Sittemmin omistus on vaihtunut useampaan kertaan.

Haluatko Tekniikka&Talouden kiinnostavimmat artikkelit koostettuna sähköpostiisi joka päivä? Tilaa tästä linkistä ilmainen uutiskirjeemme.

Victor Hasselblad kuoli vuonna 1978. Hänen ja hänen Erna-vaimonsa omaisuus säätiöitiin.

Säätiö jakaa huomattavia apurahoja tekniseen ja taiteelliseen työhön ja isännöi kansainvälistä valokuvauskilpailua.

Hasselblad on pysynyt valokuvaustekniikan kehityksen eturivissä. Sen nimellä valmistetaan edelleen erinomaisia digitaalikameroita ja kuvantamisvälineitä. Parhaiten ”Hasseli” tunnetaan kuitenkin filmikameroistaan, joita yhtiö päivittää myös digiaikaan filmikasetin tilalle laitettavilla digitaaliperillä.

Lue myös:

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 6/2017.